Return   Facebook

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto

Ridván 1999

Maailman bahá'ílle

Rakkaat ystävät,

Sydämemme hehkuvat toivosta tarkastellessamme, mitä on saatu aikaan vuonna, joka edeltää kohtalontäyteistä, viimeistä osuutta ennen nelivuotissuunnitelman täyttymystä. Alkaen kahdeksannesta kansainvälisestä bahá’í-konventista, joka oli merkityksellinen alku tälle vuodelle, bahá’í-maailma on koko ajan toiminut tahtiaan kiristäen tavalla, joka on edistänyt joukkojen liittymisen prosessia merkittävästi. Yhteisömme on kasvanut tuntuvasti, sen ihmisvoimavarat ovat lisääntyneet suuresti. Laajentumishankkeista lujituspyrkimyksiin, sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä ulkoisiin asioihin, nuorten palveluksista taiteelliseen ilmaisuun, uskon maailmankeskuksesta syrjäisiin kyliin ja kaupunkeihin — tarkasteltiinpa yhteisöä oikeastaan miltä suunnalta tahansa, on edistystä saavutettu. Suunnitelman tulevaisuudennäkymät ovat kannustavat.

Kansainvälisen konventin synnyttämä liikevoima vaikutti välittömästi seuranneessa neuvonantajien konferenssissa ja sähköisti sen väsymättömiä osanottajia entisestäänkin, ja se viritti toukokuussa pidettyjen kansallisten vuosikokousten ohjelman, mukaan lukien Sabahin, Sarawakin ja Slovakian, jotka kokoontuivat ensimmäistä kertaa muodostamaan kansalliset henkiset neuvostonsa. Tämän saman energian läpitunkema oli Kansainvälinen Opetuskeskus, joka on osoittanut huomattavaa kehityskykyä lyhyessä ajassa kuudennen toimikautensa alettua Bábin julistuksen päivänä. Sen neuvonantajajäsenet, jotka ovat keskittyneet jalostamaan ja lujittamaan organisaatiotaan, ovat tämän ensimmäisen vuoden aikana pidättyneet matkustamasta tavallisessa määrin, mutta heidän sopii tämän jälkeen odottaa jatkavan vierailujaan maailman eri osiin vahvistaakseen elähdyttävää panostaan nelivuotissuunnitelman saattamiseksi menestyksekkääseen päätökseen.

Näiden Pyhän maan tapahtumien ohella Karmelin rakennushankkeet, joita kansainvälisen konventin valtuutetut katselivat niin ihmetyksen vallassa, etenevät kohti vuosisadan lopuksi määrättyä päätöstään. Työn ripeys on saavuttanut huippunsa, kun kaikki jäljellä olleet rakennuskohteet on saatu käyntiin viime Rivánin jälkeen. Kirjoitusten tutkimuskeskusta ja Arkistorakennuksen laajennusta valmistellaan muutaman viikon kuluessa tapahtuvaa käyttöönottoa varten, Kansainvälisen Opetuskeskuksen rakennuksen ulkopinta on kokonaan päällystetty marmorilla, ja sisätilojen viimeistelytyöt ovat meneillään kaikissa kerroksissa. Hazionut-kadun madaltaminen, joka oli tarpeen Bábin hautapyhäkön terassit kadun molemmin puolin nyt yhdistävän sillan vuoksi, on saatu valmiiksi ja liikenne palautettu normaaliksi. Terassien kehkeytyvä loistokkuus on vanginnut yleisön mielenkiinnon niin, että yhdeksästoista terassi vuoren huipulla on jo avoinna vierailijoille päivittäin, mikä on saanut kiitolliselta väestöltä innostuneen vastaanoton. Osana kampanjaa kansainvälisen huomion saamiseksi Haifan kaupunki on julkaissut Bábin hautapyhäköstä ja terasseista kuvaesitteen, joka on saatavilla viidellä pääkielellä heprean lisäksi.

Meistä on pakko mainita ainakin kaksi muuta Maailmankeskuksen uutista, jotka ovat vallan toista suuruusluokkaa: Ensiksikin päätös lisätä pyhiinvaeltajien määrää kussakin ryhmässä sadasta sataanviiteenkymmeneen — tämä astuu voimaan, kunhan parhaillaan käynnissä olevat parannustyöt äskettäin hankitussa rakennuksessa, joka sijaitsee vastapäätä Suurimman pyhän lehvän lepopaikkaa, on saatu valmiiksi ja sen salia voidaan käyttää pyhiinvaeltajien kokoontumispaikkana sekä sen muita tiloja laajennetun pyhiinvaellusohjelman johtamiseen. Toiseksikin huomattava edistyminen, jota työn väistämättömästä hitaudesta huolimatta tapahtuu suunnitelmassa kääntää tekstejä Bahá’u’lláhin kirjoituksista tarkoituksena julkaista uusi englanninkielinen kirja hänen teoksiaan. Pyrkimyksenä on saada käyttöön lyhentämättöminä sellaiset tärkeät muistiot kuten Súriy-i-Mulúk ja Súriy-i-Haykal, samoin kuin yksittäisille kuninkaille ja hallitsijoille osoitettujen muistioiden koko teksti. Tarkoitus on ottaa mukaan myös Súriy-i-Ra’ís, Lawh-i-Ra’ís ja Lawh-i-Fu’ád.

Bahá’u’lláhin asia marssii eteenpäin vastustamattomasti, ja sitä elävöittää se, että yhä enemmän sovelletaan ihmisvoimavarojen kehittämiseen ja käyttämiseen lähestymistapaa, joka on järjestelmällinen. Yhä useampien kansallisten ja alueellisten koulutusinstituuttien perustaminen, lukumäärältään nyt 344, on nopeuttanut tätä kehitystä, ja tuloksena on ollut, että noin 70.000 yksilöä on jo suorittanut vähintään yhden instituuttikurssin, lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa ja Irania, missä on pidetty hyvin monia kursseja. Kaikki tämä kartuttaa uskon vakaiden, aktiivisten kannattajien määrää. Tämän edistyksen sanoin kuvaamattomista mahdollisuuksista kertovat sellaiset selonteot kuin yksi Tšadista saatu: siellä erään instituutin vaikutusalueella yli tuhat ihmistä otti uskon omakseen niiden yksilöiden ponnistusten kautta, jotka olivat saaneet koulutusta. Kaikkialla on alettu ymmärtää, että järjestelmällistäminen on ihmisvoimavarojen kehittämiseksi välttämätöntä.

Koulutusinstituuttien osoittamalle tehokkuudelle on rinnakkaista alueellisten bahá’í-neuvostojen käytännönläheinen sukeutuminen tietyissä maissa, joiden olot ovat tehneet näiden laitosten perustamisen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi. Aina kun alueellinen neuvosto ja koulutusinstituutti ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa, syntyy edellytykset laajenemiseen ja lujittumiseen jollakin alueella johtavien prosessien sähköistävälle yhtenäisyydelle sekä instituuttien koulutuspalveluiden sovittamiselle paikallisten yhteisöjen kehitystarpeisiin käytännössä. Lisäksi ne toiminnan suuntaviivat, joiden ansiosta mannermaisilla neuvonantajilla ja alueellisilla neuvostoilla on suora yhteys toisiinsa, luovat uuden laitosten välisen suhteen, joka samoin kuin alueelliset neuvostot kansallisiin ja paikallisiin neuvostoihin liittävä suhde saa alueellisen tason toiminnot nivoutumaan dynaamisesti yhteen.

Myös alati laajeneva työ sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen alalla hyötyy niiden koulutusinstituuttien toiminnasta, jotka kiinnittävät huomiota sellaisiin kysymyksiin kuin lukutaito, perusterveydenhoito ja naisten aseman parantaminen. Näiden instituuttien työ sekä bahá’í-uskon innoittamien järjestöjen syntyminen kaikkialle planeetallemme tehostaa Sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen toimiston entistä laaja-alaisempia pyrkimyksiä edesauttaa tähän liittyvien bahá’í-periaatteiden maailmanlaajuista oppimisprosessia. Laitosten kyky johtaa kehitysohjelmia on siis selvästikin vahvistumassa. Tämä on ilmeistä bahá’í-laitosten tukemista tai uskon innoittamien yksilöiden alulle panemista hankkeista. Erinomainen esimerkki jälkimmäisistä on Unity College, jonka eräs perhe Etiopiassa aloitti maan ensimmäisenä ja loppuvuodesta 1998 lähtien ainoana yksityisenä yliopistona ja jonka oppilasmäärä kasvoi kuluneen vuoden aikana viiteentuhanteen. Toinen esimerkki, pienimuotoisempi mutta kuitenkin tärkeä, on erään perheen aloitteellisuus Buffalossa New Yorkissa: perhe on omassa kodissaan auttanut kymmeniä slummien lapsia ja nuoria kehittämään bahá’í-uskon henkisten ja moraalisten opetusten avulla käyttäytymismalleja, jotka antavat heille mahdollisuuden vapautua köyhyydestä ja rasismista siinneistä itsetuhoisista asenteista.

Ulkoasiain alalla kaikkein tarmokkaimmille toimille antoivat sysäyksen kaksi murheellista tapahtumaa Iranissa. Viime heinäkuussa Mashhadissä tapahtunut hra Rúhu’lláh Rawhánín äkillinen teloitus, joka oli ensimmäinen tämänkaltainen virallinen toimi kuuteen vuoteen, oli järkytys, joka johti maailmanlaajuiseen ja ennennäkemättömän voimakkaaseen hallitusten ja Yhdistyneiden Kansakuntien elinten osoittamaan paheksuntaan. Syyskuun lopulla hallituksen tiedustelupalvelu aloitti järjestetyn hyökkäyksen Bahá’íden avointa yliopistoa vastaan, mihin sisältyi 36 opettajakunnan jäsenen pidätys sekä ratsioita yli 500 kotiin kautta maan. Jälkimmäinen tapaus nostatti maailmanlaajuisen vastalausekampanjan, joka jatkuu yhä, johon akateemiset laitokset ja järjestöt, pedagogit ja opiskelijaryhmät ovat osallistuneet ja johon lehdistö on osoittanut erityistä mielenkiintoa, kuten näkyy Le Mondessa, The New York Timesissa ja muissa valtalehdissä ilmestyneistä painavista artikkeleista. Nämä kaksi ilmiselvää osoitusta heltymättömästä uskonnollisesta vainosta ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa hyväksyttiin viime joulukuussa jälleen kerran Irania koskeva päätöslauselma, jossa bahá’ít nimenomaisesti mainitaan.

Mutta niin voimallisesti kuin ystävien maailman kaikissa kolkissa onkin täytynyt puolustaa ahdistettuja uskonveljiämme, paljon huomiota on myös omistettu mitä erilaisimmille pyrkimyksille ulkoasiain alalla. Oikeusneuvoston lähettilään hra Giovanni Ballerion suorittama nelikuukautinen tehtävä Tyynenmeren saarilla, missä hän tapasi 22 valtionpäämiestä, 5 hallituksen päämiestä ja yli 40 muuta korkea-arvoista virkamiestä, useiden kansallisten henkisten neuvostojen toimet ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi Bahá’í Kansainvälisen Yhteisön Yhdistyneiden Kansakuntien toimiston kehotuksesta, Etelä-Afrikan bahá’í-yhteisön edustajien osallistuminen kutsusta Totuus- ja sovintokomission työhön, jonka kuluessa he voivat kertoa rotujen ykseydelle halki apartheidin vuosien antamastaan horjumattomasta tuesta, Australian, Brasilian, Portugalin ja Suomen yhteisöjen viimeaikainen menestys siinä, että kouluviranomaiset ovat päättäneet sisällyttää kursseja bahá’í-uskosta ensimmäisen ja toisen asteen koulujen opetussuunnitelmiin — nämä, puhumattakaan tiedotushankkeista, jotka toivat julkisuutta kaikentyyppisissä tiedotusvälineissä, ovat esimerkkejä yhteisön tarmon vaatineista laajakantaisista ulkoisten asioiden ponnistuksista.

Tätä seurasi toiminnan vuo, johon sisältyi taiteiden hyödyntäminen, mistä olivat erinomainen näyte ne musiikki- ja muut taide-esitykset, jotka liittyivät uskon Eurooppaan asettumisen satavuotispäivän viettoon Pariisissa. Voices of Bahá -kuoro, jonka 68 jäsentä tulevat Euroopasta ja Amerikoista, herätti yleisön ihastuksen kahdeksassa Euroopan kaupungissa ja tutustutti monet uskoon. “Light and Fire”, norjalaisen bahá’í-säveltäjän Lasse Thoresenin oopperabaletin valmis osa, esitettiin menestyksekkäästi Puolassa viime syyskuussa Varsovan syksynä tunnetuilla arvostetuilla musiikkijuhlilla, jotka avasi Ruotsin kuningatar. Teos perustuu Iranin marttyyrien viimeaikaisiin sankaritekoihin, mikä toi tietoa uskosta yleisön ulottuville. Euroopan ilmeisestä johtoasemasta näissä erityispyrkimyksissä oli merkkinä myös Itävallan kamarimusiikkifestivaali, jonka yhteydessä Itävallan liittopresidentti luovutti hra Bijan Khadem-Missaghille, bahá’í-viulistille ja -säveltäjälle, Tieteen ja taiteen kunniaristin, joka on lajissaan Itävallan korkein tunnustus. Tämän festivaalin ohjelman tärkeänä osana oli otteiden lausuminen bahá’í-uskon ja muista pyhistä kirjoituksista. Mutta sananen täytyy sanoa tunnustukseksi myös sille näkyvälle osalle, joka nuorilla on kautta maailman taiteiden hyödyntämisessä opetustyössä. Erityisesti heidän tanssityöpajojensa esitykset ovat saaneet mainetta sekä bahá’í-yhteisössä että sen ulkopuolella.

Me astumme siten tähän Rivánin aikaan yhteisönä, joka on dynaamisessa muutoksen tilassa ja joka voi iloita yhtenäisestä näkemyksestä ja toiminnasta, jotka ovat sopusoinnussa joukkojen liittymisen prosessin edistämistavoitteen kanssa. Ja me aloitamme suunnitelman viimeisen vuoden hallinnollisen vahvuuden lisäyksellä, koska Euroopassa kolme maata — Latvia, Liettua ja Makedonia — kutsuvat koolle ensimmäisen vuosikokouksensa muodostaakseen kansalliset henkiset neuvostot ja nostaakseen näin Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston tukipylväiden luvun sataankahdeksaankymmeneenkahteen. Mutta tämän juhlahetken tuolla puolen on odotusten jatkumo, jossa aivan ensiksi tulee nelivuotissuunnitelman päättyminen Rivánina 2000. Tämän jälkeen alkaa saman vuoden Liiton päivänä mannermaisten neuvonantajalautakuntien uusi toimikausi, ja niiden jäsenet kutsutaan pian sen jälkeen Bahá’í-maailmankeskukseen konferenssiin, jossa muun ohella keskustellaan seuraavan maailmanlaajuisen opetus- ja lujitussuunnitelman ominaispiirteistä. Neuvonantajien konferenssi on oleva merkkinä Kansainvälisen Opetuskeskuksen muutosta pysyvään istuntorakennukseensa, ja apulaisneuvostojen jäsenet kautta maailman kutsutaan tätä tilaisuutta varten Pyhään maahan neuvonantajien seuraan. Karmelin hankkeet on tähän hetkeen mennessä saatu päätökseen, ja toukokuun 22. ja 23. päiväksi vuonna 2001 aiottujen vihkimistilaisuuksien valmistelut ovat silloin jo pitkällä. Niihin kutsutaan useita edustajia jokaisesta kansallisesta bahá’í-yhteisöstä. Näiden tapahtumien yksityiskohdat julkistetaan aikanaan.

Tämä enteellisten tapahtumien suunnitelma ulottuu sen ajankohdan ylitse, joka nykyisen ajanlaskun mukaan erottaa toisistaan kahdennenkymmenennen vuosisadan ja uuden vuosituhannen. Se on suunnitelma, joka korostaa vastakkaisuutta, joka on valistuneen yhteisön rakentavia pyrkimyksiä eteenpäin vievän varman näkemyksen sekä sen sekavan mielenahdistuksen välillä, joka pitää vallassaan niitä miljoonia ja taas miljoonia, jotka yhä ovat tietämättömiä päivästä, jona elävät. Vailla oikeaa ohjausta he vatvovat vuosisatamme kauheuksia ja pohtivat toivottomina, mitä ne voisivat merkitä tulevaisuudelle, tuskinpa käsittäen, että juuri tämä vuosisata kätkee valon, joka on kirkastava tulevatkin vuosisadat. Puutteellisesti varustautuneina tulkitsemaan kaikkialla planeetallamme käynnissä olevaa yhteiskunnallista kuohuntaa he kuuntelevat erheen apostoleja ja vaipuvat syvemmälle epätoivon kuiluun. Tuhon ennustusten vaivaamina he taistelevat harhaan johdetun mielikuvituksen houreita vastaan. Tietämättä mitään Aikakauden herran suomasta uudesti luovasta näkemyksestä he kompuroivat eteenpäin sokeina Jumalan uuden päivän verrattomuudelle.

Se viheliäinen asiaintila, jota tällainen sydämen ja mielen tila tietää, voi vain kannustaa meitä kaikkia toimintaan, herpaantumattomaan toimintaan, täyttämään sen suunnitelman tarkoituksen, jonka päätavoite on kiihdyttää sitä prosessia, joka tekee yhä useammille maailman ihmisistä mahdolliseksi löytää heidän etsintänsä kohde ja siten rakentaa yhteinen, levollinen ja onnellinen elämä.

Hyvät ystävät: Päivät kuluvat joutuin kuin tähtösen tuike. Jättäkää nyt merkkinne tähän ratkaisevaan käännekohtaan, jonka kaltaista ei milloinkaan tule uudelleen. Jättäkää se merkki teoin, jotka takaavat teille taivaiset siunaukset — varmistavat teille, koko rodullemme tulevaisuuden, joka on kaiken maisen laskelmoinnin ulottumattomissa.

 

Windows / Mac