The Universal House of Justice

Ridván 2018

To the Bahá’ís of the World

Dearly loved Friends,

Me tervehdimme teitä Siunatun kauneuden syntymän kaksisataavuotispäivää juhlistaneiden mieleenpainuvien tapahtumien pitkään kestäneessä jälkiloisteessa. Kun katsomme, mitä tapahtui silloin ja on tapahtunut sen jälkeen, huomaamme, että nyt näkyvä maailmanlaajuinen bahá'í-yhteisö ei ole sama kuin aloittaessaan nykyisen suunnitelman kuusi ensimmäistä jaksoa. Se on tietoisempi tehtävästään kuin koskaan aiemmin. Ennennäkemättömän nopeasti on kasvanut sen kyky tuoda ystäviä ja tuttavia yhteisöelämänsä yhteyteen, innoittaa naapurustoja ja kyliä yhtenäiseen ponnisteluun, tuoda esiin, miten henkiset totuudet voidaan muuttaa kestäväksi käytännön toiminnaksi, ja ennen kaikkea keskustella paitsi maailman uudelleen rakentavista opetuksista myös Hänestä, joka niitä opetti: Bahá’u’lláhista. Aikuisten, nuorten ja lasten lukuisilla eri kielillä esittämät kuvaukset Hänen elämästään ja kärsimyksistään koskettivat lukemattomia sydämiä. Jotkut osoittautuivat valmiiksi tutkimaan lisää Hänen asiaansa. Toiset lupautuivat yhteistyöhön, ja moni vastaanottavainen sielu liikuttui tunnustamaan avoimesti uskonsa.

Yksi kuvaava osoitus edistyksestä oli se, että monissa paikoissa kävi selväksi, että bahá’í-usko oli kansallisella tasolla tullut näkyviin tuntemattomuuden hämärästä. Valtioiden johtajat ja mielipidejohtajat ilmoittivat julkisesti − ja joskus painottivat yksityisesti, että maailma tarvitsee Bahá'u'lláhin tulevaisuudennäkemystä ja että bahá'íden pyrkimyksiä ihaillaan ja niitä tulisi laajentaa. Ilahduimme nähdessämme, että eivät ainoastaan bahá’ít halunneet kunnioittaa Bahá’u’lláhia ja ylistää Hänen elämäänsä − jotkut bahá’í-yhteisön ulkopuolelta toimivat erityiskokoontumisten järjestäjinä. Niillä alueilla, missä esiintyy vihamielisyyttä bahá’í-uskoa kohtaan, ystävät eivät lannistuneet. Hämmästyttävää sinnikkyyttä osoittaen he kannustivat maanmiehiään itse tutkimaan totuutta, ja monet osallistuivat iloiten juhlallisuuksiin. Kaksisataavuotisjuhla synnytti selvästikin taiteellisten ilmaisumuotojen määrättömän kukoistuksen, upean todistuksen siitä rakkauden lähteestä, josta se kumpusi. Se, millainen oli bahá'í-yhteisön koko asenne tähän tapahtumaan, oli vahvistus siitä, kuinka paljon on opittu tähän mennessä yli kahden vuosikymmenen aikana sen jälkeen, kun nykyinen maailmanlaajuisten suunnitelmien sarja käynnistyi. Yksittäinen uskova toimi aloitteellisesti, yhteisö nousi yhteiseen toimintaan, ja ystävät suuntasivat luovan tarmonsa laitosten laatimiin suunnitelmiin. Kahden vuosisadan kulumista merkitsevä huomattava vuosipäivä antoi voimallisen kannustimen työlle rakentaa yhteisöjä tulevan vuosisadan ajaksi. Toiseen kahdesta kaksisataavuotispäivästä johtavana ajanjaksona hoivattakoon joka ikistä niistä ensimmäisenä niin rakastavasti kylvettyä siementä kärsivällisesti kohti täyttymystään.

Vaikka edistys ei luonnollisesti olekaan yhtenäistä maasta toiseen, nykyisen suunnitelman edettyä kaksi vuotta on intensiivisten kasvuohjelmien määrä maailmassa lähestymässä puolta siitä viidestä tuhannesta, joka on nykyisen maailmanlaajuisen ponnistuksen tavoitteena, ja lukumäärän kasvuvauhti on lisääntynyt tasaisesti. Lähemmin tarkasteltuna lupaavia merkkejä on nähtävissä siitä, miten yksilöiden, yhteisöjen ja laitosten kyvyt ja mahdollisuudet alkavat ilmetä. Kaksisataavuotisjuhlallisuuksiin liittyvät kokemukset osoittivat uskoville kaikkialla, että monet heidän päivittäisistä keskusteluistaan heidän ympärillään olevien ihmisten kanssa voivat olla täynnä opettamisen henkeä. Ja kun työ tuhansissa kylissä ja naapurustoissa pääsee vauhtiin, vireä yhteisöelämä alkaa juurtua niistä jokaiseen. Niiden seutujen määrä, missä tämän toimintamallin ulottaminen järjestelmällisesti yhä useammille paikkakunnille alkaa vakiintua – tehden siten ystäville mahdolliseksi ohittaa kolmas virstanpylväs kehityksen jatkumossa – on kasvanut selvästi. Ja juuri täällä, bahá’í-maailman oppimisen eturintamassa, etenkin kansanryhmien etenemisessä kohti Bahá’u’lláhin tulevaisuudennäkemystä, missä sen lisäksi, että suuret joukot astuvat bahá’í-toimintojen laajenevaan piiriin, ystävät ovat nyt oppimassa, kuinka suurehkot ryhmät alkavat tuntea Korkeimman nimen yhteisön omakseen. Näemme bahá’í-uskon kasvatuksellisten pyrkimysten saavan entistä järjestelmällisen luonteen näillä paikkakunnilla, kun lapset etenevät saumattomasti eri tasojen läpi vuodesta toiseen ja varhaisnuorten henkisen voimautumisen ohjelman yksi taso seuraa odotuksenmukaisesti toista. Näillä paikkakunnilla koulutusinstituutti oppii varmistamaan, että lasten ja varhaisnuorten henkisestä ja moraalisesta hengenravinnosta huolehtimiseksi luodaan riittävästi ihmisvoimavaroja yhä enenevässä määrin. Näihin perustoimintoihin osallistuminen on muuttumassa niin kiinteäksi osaksi väestön kulttuuria, että sitä pidetään yhteisön elämän välttämättömänä osana. Uudenlainen elinvoimaisuus ilmenee kansan piirissä, kun se ottaa vastuun omasta kehityksestään ja kehittää kykyä vastustaa yhteiskunnallisia voimia, jotka saavat aikaan passiivisuutta. Mahdollisuuksia aineelliseen ja henkiseen edistykseen alkaa hahmottua. Yhteiskunnallinen todellisuus alkaa muuttua perin pohjin.

Rakastetut ystävät, tämä todella on hetki, jona tulee lausua kiitosta Rakastetuimmalle. On monen monta aihetta rohkaistumiseen. Silti olemme liiankin tietoisia jäljellä olevan tehtävän mittavuudesta. Kuten olemme aikaisemmin antaneet ymmärtää, on olennaista, että useilla sadoilla seuduilla on noustava esiin jatkuvasti kasvava joukko uskovia, jotka voivat ympärillään olevien kanssa pitää yllä pitkäkestoista keskittymistä kasvun edistämiseen ja kyvykkyyden kehittämiseen ja joille ovat tunnusomaisia heidän kykynsä ja tinkimättömyytensä pohtia toimintaa ja oppia kokemuksesta. Yksilöistä muodostuvan laajenevan ydinryhmän luominen ja sen rinnalla kulkeminen kussakin paikassa − ei ainoastaan seututasolla vaan naapurustoissa ja kylissä − on samalla sekä valtava haaste että ratkaiseva tarve. Mutta siellä, missä näin tapahtuu, tulokset puhuvat puolestaan.

Olemme rohkaistuneita nähdessämme, että bahá’í-uskon laitokset pitävät tätä korkeinta tarvetta pohdinnoissaan ensisijaisena ja laativat tehokkaita menetelmiä, jotka tekevät mahdolliseksi soveltaa edistymisestä saatuja oivalluksia laajalti käytäntöön. Samaan aikaan aiempaa suurempi kokemus antaa laajemman näköalan yhtä hyvin kansallisille, alueellisille kuin paikallisille elimille. Ne alkavat tulla mukaan yhteisön kehittymisen kaikille osa-alueille ja kantavat huolta niidenkin ihmisten hyvinvoinnista, jotka eivät ole yhteisön virallisia jäseniä. Tietoisina niistä syvällisistä seuraamuksista, joita instituuttiprosessilla on kansojen edistymiseen, ne kiinnittävät erityishuomiota siihen, miten koulutusinstituuttia voidaan vahvistaa. Ne pitävät mielessä tarpeen huolehtia siitä, että yhteisö keskittyy suunnitelman vaatimuksiin, ja kannustavat alati laajenevaa ystävien piiriä yltämään yhä korkeammille ykseyden tasoille. Ne pitävät tunnollisesti huolen velvollisuudestaan parantaa hallinnollisia ja taloudellisia järjestelmiään, jotta laajentamis- ja lujittamistyötä voidaan tukea kunnolla. Kaikessa tässä ne viime kädessä ahertavat vaaliakseen yhteisössä sellaisia olosuhteita, jotka edistävät vaikuttavien henkisten voimien vapautumista.

Yhteisörakentamisen työn tehostuessa ystävät hyödyntävät niitä uusia kykyjä, joita he ovat kehittäneet heitä ympäröivän yhteiskunnan olojen parantamiseksi opiskellen jumalallisia opetuksia, jotka saavat heidän innostuksensa leimahtamaan liekkiin. Lyhytaikaisten projektien määrä on lisääntynyt huimasti, järjestelmälliset ohjelmat ovat ulottuneet laajemmalle, ja nykyään on aiempaa useampia bahá’í-uskon innoittamia kehittämisorganisaatioita, jotka ovat mukana koulutuksessa, terveydenhuollossa, maataloudessa ja muilla aloilla. Tämän tuloksena kansakuntien elämässä yksilön ja yhteisön kohdalla näkyvässä perusteellisessa muutoksessa voidaan havaita, että Bahá’u’lláhin asian voima rakentaa yhteiskuntaa orastaa päivänselvästi. Ei siis ole ihme, että juuri tällaisista esimerkeistä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta − olivatpa ne yksinkertaisia tai monitahoisia, kestoltaan rajallisia tai pitkään yllä pidettyjä − Bahá’í Kansainvälisen Yhteisön toimistot saavat yhä enemmän innoitusta pyrkimyksiinsä osallistua yhteiskunnan ajankohtaisiin keskusteluihin. Tämä on bahá’í-uskolle vielä yksi tärkeä ponnistelun kenttä, jolla on edetty hyvin. Kansallisella tasolla osallistuminen kullekin yhteiskunnalle merkityksellisiin keskusteluihin − muun muassa miesten ja naisten yhdenvertaisuus, maahanmuutto ja kotoutuminen, nuorten rooli yhteiskunnallisessa muutoksessa ja uskonnollinen rinnakkaiselo − tapahtuu yhä itsevarmemmin, osaavammin ja oivaltavammin. Ja asuivatpa, työskentelivätpä tai opiskelivatpa he missä hyvänsä, kaikenikäiset ja -taustaiset uskovat antavat arvokkaan osansa eri keskusteluihin ja tuovat ympärillään olevien huomioon Bahá’u’lláhin valtaisan ilmoituksen muovaaman, periaatteisiin perustuvan näkökulman.

Bahá’í-uskon asemaa eri tiloissa, joissa keskusteluja käydään, on kohentanut suuresti sen virallinen näkyvyys maailmanlaajuisessa tietoverkossa. Tämä näkyvyys on laajentunut huomattavasti useiden kansallisten bahá'í-verkkosivujen avaamisen ja Bahai.org-sivustoon liitettyjen muiden sivustojen kehittämisen myötä. Tällä on suunnaton merkitys niin bahá’í-asian opetustyölle kuin sen suojelulle. Vain muutaman päivän kuluessa mittava maailmanlaajuinen yleisö kiinnostui bahá’í-uskoa koskevasta huolellisesti laaditusta sisällöstä, jota esitettiin kaksisataavuotisjuhlien sivustolla ja päivitettiin samanaikaisesti yhdeksällä kielellä ja johon on nyt lisätty yksittäisiä, järjestettyjen juhlallisuuksien moninaisuutta valaisevia maakohtaisia sivuja. Suunnitelmat ovat edenneet jo pitkälle Bahá’í Reference Library -sivustolle lisättävästä ominaisuudesta, joka mahdollistaa aiemmin kääntämättömien ja julkaisemattomien pyhien kirjoitusten katkelmien tai muistioiden julkaisemisen verkossa ajan myötä. Tämän lisäksi tulevina vuosina on tarkoitus julkaista uusia englanniksi käännettyjä teoksia Bahá’u’lláhin ja ‘Abdu’l-Bahán kirjoituksista.

Santiagossa Chilessä ja Battambangissa Kambodžassa maailman viimeisimpinä käyttöön vihityistä temppeleistä on tulossa lujan jalansijan saaneita, vetovoimaisia keskuksia, johtotähtiä yhteisöilleen kaikesta siitä, mitä bahá’í-usko merkitsee. Ja niiden määrä kasvaa pian. Ilahtuneina ilmoitamme, että Kolumbiassa Norte del Caucan temppeli vihitään käyttöön heinäkuussa. Lisäksi uusien temppelien rakentaminen siintää jo näköpiirissä. Vanuatulla ollaan parhaillaan saamassa lupa aloittaa rakennustyöt. Intiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa hyvin monipolvinen ja vaativa prosessi on viimein johtanut maa-alueiden onnistuneeseen hankintaan. Tuskin oli riemu ensimmäisen kansallisen mashriqu’l-adhkárin piirustusten paljastamisesta naw-rúzina laantunut Papua-Uusi-Guineassa, kun Kenian paikallisen temppelin piirustukset myös julkistettiin. Samaan aikaan meillä on täysi syy odottaa, että hiljattain julkaistu tutkimusosastomme laatima Mashriqu’l-adhkárin laitosta koskeva lausunto ja kokoelma innoittavat edelleen ystäviä arvostamaan palvonnan merkitystä yhteisöelämässä. Sillä palvelutekojensa ja etenkin säännöllisten hartaustilaisuuksiensa kautta bahá’ít kaikkialla ovat luomassa henkistä perustaa tuleville temppeleille.

Vain kolme vuotta on jäljellä siitä neljännesvuosisadan ponnistuksesta, joka alkoi vuonna 1996 ja keskittyi yhteen tavoitteeseen: joukkojen liittymisen prosessin merkittävä edistyminen. Riḍvánina 2021 Bahá’u’lláhin seuraajat aloittavat suunnitelman, joka kestää yhden ainoan vuoden. Lyhyt mutta vahvasti enteellinen, tämä vuoden mittainen ponnistus aloittaa suunnitelmien uuden aallon, joka vie bahá’í-asian arkin bahá'í-aikakauden kolmannelle vuosisadalle. Näiden suotuisien kahdentoista kuukauden aikana bahá’í-maailma viettää ‘Abdu’l-Bahán taivaaseenastumisen satavuotisjuhlaa, johon sisältyy Bahá’í-maailmankeskuksessa järjestetty erityiskokoontuminen, johon kutsutaan edustajia jokaisesta kansallisesta henkisestä neuvostosta ja jokaisesta alueellisesta bahá’í-neuvostosta. Tämä on kuitenkin vain ensimmäinen siinä tapahtumien sarjassa, joka valmistaa uskovia tulevien vuosikymmenten vaatimuksiin. Sitä seuraavassa tammikuussa, kun sata vuotta on kulunut Mestarin viimeisen tahdon ja testamentin ensimmäisestä julkisesta lukemisesta, Pyhässä maassa järjestetään konferenssi, joka tuo yhteen mannermaiset neuvonantajalautakunnat ja kaikki suojelun ja opettamisen avustajalautakunnan jäsenet. Näistä kahdesta historiallisesta kokoontumisesta vapautuva henkinen voima on sitten vietävä kaikille Jumalan ystäville jokaiseen maahan, missä he asuvat. Tämän vuoksi sitä seuraavina kuukausina kutsutaan maailmanlaajuisesti koolle sarja konferensseja, jotka ovat tulevaa yksivuotissuunnitelmaa seuraavaan monivuotiseen ponnistukseen johtava käynnistävä voima.

Täten Mestarin Jumalallisen suunnitelman kehkeytymisessä on tulossa uusi vaihe. Mutta sykähdyttävä ja vielä välittömämpi näkymä on heti edessä. Bábin syntymän kaksisataavuotispäivä on nyt vain puolentoista vuoden päässä. Tämä on ajanjakso, jona tulee palauttaa mieleen uskomme marttyyriairuen poikkeuksellinen sankaruus ja Hänen vaikuttava elämäntehtävänsä, joka sysäsi ihmiskunnan uuteen historialliseen aikakauteen. Vaikka kaksi vuosisataa erottaa omasta ajastamme sen yhteiskunnan, johon Báb ilmaantui, se on nykypäivän maailman kaltainen sorron ilmapiiriltään ja siinä, miten niin monet kaipaavat vastauksia tyydyttääkseen sielun tiedonjanon. Kun mietimme, miten tätä kaksisataavuotispäivää voitaisiin viettää soveliaalla tavalla, me ymmärrämme, että näillä juhlallisuuksilla tulee olemaan oma erityinen luonteensa. Siitä huolimatta me odotamme yhtä runsasmuotoista ja kaikki osallistavaa toiminnan kukoistusta kuin se, joka oli ominaista juuri menneelle kaksisataavuotisjuhlalle. Tämä on tilaisuus, jota jokainen yhteisö, jokainen perhekunta, jokainen sydän epäilemättä odottaa innokkaasti.

Tulevat kuukaudet ovat myös hyvä hetki palauttaa mieleen Bábin urhoollisten seuraajien elämä − ne sankarittaret ja sankarit, joiden usko ilmeni verrattomina, uhrautuvaisina tekoina, jotka kaunistavat bahá’í-asian aikakirjoja ikuisesti. Heille ominaiset pelottomuus, pyhittäytyminen ja kaikesta paitsi Jumalasta irrottautuminen tekevät syvän vaikutuksen kaikkiin, jotka kuulevat heidän uskaliaista teoistaan. Hätkähdyttävää on myös se, miten nuoressa iässä niin monet näistä leijonanmielisistä jättivät lähtemättömän jälkensä historiaan. Antakoot heidän esimerkkinsä tulevana ajanjaksona rohkeutta koko uskollisten joukolle − eikä vähiten nuorille, jotka kutsutaan jälleen kerran eturiviin siinä pyrkimyksessä, jonka tavoitteena ei ole mikään vähempi kuin maailman muuttaminen kokonaan.

Tämä siis on meidän valoisa, valoisa toivomme. Niinä kuutena toimintajaksona, jotka ovat tämän riḍvánin ja seuraavan kaksisataavuotisjuhlan välillä − todellakin nykyisen suunnitelman jäljellä olevan kolmen vuoden aikana − innoittakoon teitä suuriin tekoihin tämä sama kaiken vaativa, kaiken ylittävä rakkaus, joka kannusti Bábin opetuslapsia levittämään jumalallista valoa. Rukouksemme pyhällä kynnyksellä on, että teistä voisi tulla taivaallisen avun saajia.

- The Universal House of Justice