(Seuraavaa ‘Abdu'l-Bahán ilmaisemaa rukousta luetaan hänen hautapyhäkössään. Sitä käytetään myös yksityisenä rukouksena.)

Ken lausuu tämän rukouksen nöyränä ja hartaasti, tuottaa iloa ja riemua tämän palvelijan sydämelle, se on kuin kohtaisi hänet kasvoista kasvoihin.

Hän on Kaikkein kirkkain!

Oi Jumala, minun Jumalani! Nöyränä ja kyynelsilmin kohotan anovat käteni Sinun puoleesi ja kätken kasvoni tomuun kynnykselläsi, joka on korotettu oppineitten tiedon ja kaikkien Sinua ylistävien kiitosten yläpuolelle. Katso armeliaasti ja laupein silmin Sinun ovellasi olevaan nöyrään ja alhaiseen palvelijaasi ja upota hänet ikuisen armosi valtamereen.

Herra! Hän on mitätön ja alhainen palvelijasi, orjana Sinua anellen, vankina Sinun vallassasi, palavasti Sinua rukoillen, turvaten Sinuun, kyynelissä kasvojesi edessä, kutsuen Sinua ja anoen:

Oi Herra, minun Jumalani! Suo minulle armosi palvella rakkaitasi, vahvista minua palvellessani Sinua, kirkasta otsani palvonnan valolla Sinun pyhyytesi esikartanossa ja suuruuden valtakuntaasi kohoavalla rukouksella. Auta minua olemaan epäitsekäs Sinun taivaallisen sisäänkäyntisi portilla ja auta minua irrottautumaan kaikesta Sinun pyhässä läheisyydessäsi. Herra! Anna minun juoda epäitsekkyyden maljasta, epäitsekkyyden viittaan minut verhoa ja sen valtamereen minut upota. Tee minut tomuksi Sinun rakkaittesi polulla ja suo minun uhrata sieluni sen maan puolesta, jonka Sinun valittujesi askelet ovat jalontaneet Sinun tielläsi, oi kirkkauden Herra ylhäisimmässä korkeudessa!

Näin rukoillen palvelijasi kutsuu Sinua aamun koitteessa ja yön hetkinä. Täytä hänen sydämensä kaipuu, oi Herra! Valaise hänen sydämensä, anna riemu hänen rintaansa, sytytä hänen valonsa niin, että hän palvelisi Sinun asiaasi ja Sinun palvelijoitasi.

Sinä olet Antaja, Säälivä, Anteliain, Armelias, Laupias, Myötätuntoinen.

- `Abdu'l-Bahá