Return   Facebook

The Universal House of Justice

Ridván 2022

To the Bahá’ís of the World

Dearly loved Friends,

Ukioq piareersarfiullunilu isummersorfiusoq, annertuumillu ilungersuaffiusimasoq, maanna qaangiuppoq, ‘Abdu’l-Baháp qimagunnerata ukiut hunnorujungortorsiornera malunnartinniarlugu nunarsuarmi ikinngutit ilungersuuteqarnerannik takutitsiviusimasoq, tassungalu atatillugu Inuttaa immikkut eqqaaniarniarlugu Nunami Iluartuutitami malunnartitsiniarnermut sinniisuullutik peqataasussanik aallartitsinikkut. Ilungersuutit tamakku aqqutigalugit tarningit kisissaanngitsut ‘Abdu’l-Baháp inuunera pillugu killinneqarsimapput, Bahá’í-iinnaanngitsut aamma akornanni. Inuiassuarni ilaqutariittut ilaasunut tamanut isumassuisuunera, ilinniartitsinikkut suliai, ilinniartitaanikkut inooqatigiinnerullu iluani atugarissaarnissaq pillugu suliniutinut siuarsaasimanera, nunani Kangillerni Killernilu tunngavissaqarluartumik eqqarsarluni oqallinnermut malunnartumik tunniussarisarsimasai, Naalaffissuassanik sanaartortitsiniarluni suliniutinut qamannga pisumik kajumissaarisarsimanera, Bahá’í-tut aqutsivinnik pilerlaanik siullernik ilusilersuisimanera, inooqatigiittullu inuunermi tunngassuteqartuni assigiinngitsutigut naggorissaasarsimanera – tapertariissut tamakku tamarmik Inuunerata Guutimut inuiassuarnullu kipisuitsumik tunniusimalluinnarluni kiffartuussisimaneranut takussutissaapput. Ileqqorissuunissaq pillugu oqartussani qaffasinnerpaanut anersaakkullu paasisimasalinni nalisineqarsinnaanngitsut akornanniiginnarani, ‘Abdu’l-Bahá tassaasimavoq Bahá’u’lláhp Saqqummerneratigut nukiit pilersimasut nunarsuarmut sunniunnissaannut sullortut aqqutaasimasoq minguitsoq. Upperisap innuttaaqatigiit aaqqissuunneqarnerinut piorsaalluni pilersitsisinnaassusiata nukik pigisaa qanoq ittuunersoq paasiumagaanni, ‘Abdu’l-Baháp kiffartuussilluni inuunerata nalaani angusimasai, siunnersuutillu qamuuna allanngornermik sunniuteqartartut kipisuitsumik allataaniit kuussimasut qiviaannarneqarsinnaapput. Nalitsinni Bahá’ít inooqatigiittut angusaat tupinnartut – kingullermik Ridváneqarmat nalunaarusiatsinni misissorneqartut - ‘Abdu’l-Baháp iliuuserisimasaani, aalajangigaani najoqqutassiaanniillu pilersimasuusutut tussarneqarsinnaapput.

Taamaattumik tulluassaqaaq inooqatigiit Bahá’ít maligassiuisumut kukkusussaanngitsumut Tassunga ataatsimoorlutik nersorinninnerat suliassamut annertuumut aallarnisaatitut atorneqassappat, Upperisap iluani nukiup inuiaqatigiit iluanni piorsaasinnaassusillip suli annertunerujartuinnartumik iperagaatinneqarnissaata pimoorunneratigut. Anguniakkap tamatuma pingaarnerup anguneqarnissaa Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarusiap, Pilersaarusiallu maanna ingerlaartut allat iluanni, anguniakkatut suliassartaanniipput. Tamannattaaq nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarnerit 10.000-inik amerlanerusut maanna ingerlanneqartut, anersaakkut suliniutip annertoorsuup aallartisarneqarnissaanut malunnartitsisussat iluanniippoq. Ataatsimeersuarnerit taakku, manna tikillugu aatsaat taama amerlatigisunik peqataasoqarnissaanik ilimagineqartut, Bahá’ít kisiisa katersuutsinnagit aamma inuiassuarnik ajunngitsumik kissaatiginnittut, assingusumillu ataasioqatigiilernissamik kissaateqartut nunarsuatsinnilu pitsaasumik atugaqarnissamut kipisattuusut katersuutsissavai. Nangaassuteqaratik siunertarisaqarlutik aalajangiusimassusiat katersuunnerit maanna pereersimalersut takutereerpaat, peqataasullu tassani isumasioqatigiinnerni uummaarissumik peqataanermikkut pisunilu qiimmannartuni tassani ataatsimoorussamik takorluugaqarnermikkut assigiimmik kiminneqarsimasarput. Qaammatit ukiullu aggersut sumik nassataqarumaassanersut isumalluaqaluta pissangassutigaarput.

2021-mi decembarip 30-anni Siunnersortit Ataatsimeersuarnerannut nalunaarusiorattali, Nunagisami

Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit Nunallu Immikkoortortaanni Bahá’ítut Siunnersuisoqatigiiffiit Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarusiap ingerlanerani oqartussaaffimmi iluanni sumiiffinni anguniagaqarfiusuni amerliartornissap siuariartortinnissaata annertusarnissaa pillugu periarfissat pimoorussisumik nalilersuivigisimavaat. Misigisimavugut iluaqutaassasoq, piffissap ingerlanerani ineriartornerup nalilersorneqarnissaa eqqarsaatigalugu, Pilersaarusiaq immikkoortunut marlunngorluni

ineriartortinneqassappat, aappaa ukiunut sisamanut aappaalu ukiunut tallimanut, Nunanilu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit kaammattorneqarput Riḍván 2026-p tungaanut nunagisaminni siuariartorneq qanoq ittuussanersoq takorlooqqullugu taamatullu Riḍván 2031-mut. Tamannattaaq sumiiffiit anguniagaqarfissat killeqarfissaasa nalilersoqqinnissaannik imaqarpoq, naleqqussaanerillu tamakku inernerissavaat nunarsuarmi sumiiffiit anguniagaqarfissat katillutik amerlassusiisa sisamararterutaannik amerlissasut maannalu 22.000-iullutik. Nalilersuinerit tigusimasavut naapertorlugit Pilersaarusiap naanerani sumiiffinni anguniagaqarfiusuni taakkunani amerliartornissaq pillugu pilersaarusiaqarfissatut isigineqarsinnaasut 14.000-it missaanniissapput. Taakku akornannit, amerliartornissaq pillugu pilersaarusiaqarfissatut isigineqarsinnaasut piffissami tassani annertusisamik suliniuteqarfiusinnaasut 11.000-inngorsinnaapput. Taakkunaniillu ilimagineqarpoq sumiiffiit anguniagaqarfiit angusaqarfissat pingajuattut taaneqartartoq qaangereersimassagaat 2031-mi 5.000-inngorlutik. Qularisassaanngitsumik, taamatut siuariartoqassappat, Pilersaarusiap ingerlarnga tamaat ilungersuuteqarneq annertooq pisariaqarpoq. Taamaattorli tamakku anguniagaqarfigissallugit piukkunnaateqartutut isigaavut,taakkuuppummi angusinnaasatut pimoorussisamik nalilersuinerit tutsuiginartut aallaavigalugit nalilersorneqarsimasut.

Tamanna pingaaruteqarpoq. Anguniagassat taamaattut piviusorsiortumik isumaliutigineqarsimajunnanngillat aqutsinermut ingerlatsiviit sullissiviillu taama malunnartigisumik ineriartorsimanngikkaluarpata, inooqatigiit iluanni suliniutit taama pilertortigisumik amerlisimasut akornanni malunnarluartumik ingerlatsinissamut piginnaaneqalersissimallugit allaat, tarningit eqqarleriissut kisinneritsut amerliartuinnartullu ilaalersimanerisa kingunerisaanik. Ineriartorneq taamaattoq anguneqarsimajunnanngikkaluarpoq ilikkagaqarnissamut – iliuuseqarnissamut, eqqarsaatiginneqqissaarnissamut, pigajuttumik paasisimasaqalernissamut, paasisimasallu allameersut pigiliunnissaannut – piumassuseqarneq ineriartortinneqarsimanngikkaluarpat, tamannalu inooqatigiit nalinginnaasut akornannut siammarlugu. Ilungersuutillu tamakku nassatarisimasaat naammassineqarsimasinnaanngikkaluarput, ilinniartitsinissamut suleriaaseq inuttullu piginnaatsit ineriartortinnissaannut tulleriiaarluakkamik Bahá’ít silarsuaanni aaqqissuussisoqarsimanngikkaluarpat. Tamakku tamarmik kingunerisimavaat inooqatigiit Bahá’ít namminneq kinaassutsiminnik sumillu siunertaqarnerminnik annertunerusumik misigisimasaqalersimanerannik. Inooqatigiit iluanni ineriartortitsiniaraanni avammut isiginissamut aalajangiusimaneq sumiiffinni amerlasoorparujussuarni kulturitut atugarineqalersimavoq; maannalu sikkerarsimalerpoq, inooqatigiit najugaanni amerliartuinnartuni, inuiaqatigiit iluanni eqimattakkuutaat annertusiartuinnartut anersaakkut timikkullu ineriartornissaat pillugu piviusumik akisussaaffeqartutut misigisimaninngorsimalluni, inooqatigiit Bahá’í-tut ilaasortaqarfii akimorluarlugit allaat. Ikinngutit inuiaqatigiinnik ineriartortitsiniarlutik ilungersuutaat, isumaginninnikkut suliaqarnermi iliuuseqartarnerat, inuiaqatigiillu iluanni pissutsinut maanna atuuttunut oqallissutaasartunut ilanngussaqartarnerat nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimoorussamik suliniuteqarfinngorsimavoq iliuusissatut pilersaarusiamik ataatsimik toqqammaveqartoq, inuiassuit ingerlaatsimikkut anersaakkut toqqammaveqartumik ingerlaaseqalernissaat ikorfartorniarlugu aallunneqartoq. Ineriartornerit eqqartorsimasatta pingaaruteqassusiat, Aqutsivissatullu Aaqqissuussap atuutileqqaarnerata ukiut hunnorujussaata nalliuffiata nalaani maanna angusat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Ukiuni qulikkaani marlussunni kingullerni piginnaanillit immikkut ittumik amerliartuinnarsimaneri – Bahá’í-llu silarsuaannut ilungersuutigisat, nukiup inuiaqatigiinnik piorsaasinnaassuseqartup Upperisap pigeriigaata pituussaarnissaanut naleqqiussisinnaalersitsisimasoq aqqutigalugu, assortorneqarsinnaanngitsumik takusinnaavarput Guutip Siunertaa maanna Ukiut Ilusilersorfiusut ukiut immikkut pisoqarfiusussat arfinilissaannut pisimasoq. Ridvánimi kingullermi nalunaarutigaarput Bahá’í-tut sammisaqartitsinermi peqataasut amerlasoorsuakkuutaartut tamani tamaani takussaalersimasut, uppernermillu kiminneqarsimallutik, inooqatigiit iluanni kiffartuussinissamut piginnaanerit periaatsillu pigilersimagaat, tamakkulu takussutissaasut Naalakkap Pilersaarutaata Guuterpaluttup ukiut immikkut pisoqarfiusussat pingajussaannut aallartinneranut; tamanna pillugu, Ukiumut Ataatsimut Pilersaarusiaq, taamani aallartinneqartoq maannalu naggaserneqartoq, upperlutik aalajaatsut qaqugorsuarmut eqqaamaneqartussanik siuariarsimanerannut malunnartitsiviuvoq. Maannalu suliassap annertoorsuup nutaap saavani alloriaqqiffissatsinni, uppertut ataasioqatigiillutik nikorfapput siunerminni periarfissat nutaat saaminni ammaannartut tigoriaannanngoqqallugit.

Ukiut immikkut pisoqarfiusut maanna qaangiutilersut immikkut ilisarnaatigisimavaat nunavissuarni

Naalaffissuit kingullersassaat napparneqarmat, maannalu nunagisami nunallu immikkoortortaqarfiini Naalaffissuit pilersinneqarnissaat pillugu suliniutit aallartisarneqalerput. Mashriqu’l-Adhkárip suussusia pillugu Bahá’í-t nunarsuaq tamakkerlugu annertuumik ilikkagaqarsimapput, Naalaffissuaqarnerullu nassatarisaanik pallorfiginninnerup kiffartuussinerullu qanoq ittuussusianik ilisimasaqalersimallutik. Ukiuni Ilusilersorfiusuni ukiut immikkut pisoqarfiusut arfinilissaanni Mashriqu’l-Adhkárimut atatillugu inooqatigiit iluanni qinoqatigiittartutut inuunerup naggorissup ineriartornera – taamatullu inuuneqarnerup kiffartuussinissamut kimitsisarnera – annertuumik ilikkagaqarfiusussaapput. Maanna Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit assigiinngitsut akornanni isumasioqatigiinnerit aallartisarneqarput, taakkulu ingerlallualereerpata, ukiuni aggersuni sukkut tamaana nalunaarutigisarumaarparput Bahá’í-tut Naalaffiit sumi napparneqartussanngorumaarnersut.

Aqqit Annersaasa ataanni inooqatigiissut akornanni piffissap ingerlanerani nukittoriartorneq annertusiartuinnartoq tipaatsuutigigaluaqalutigu, taamaattoq nunarsuarmi pissutsit eqqarsaatigalugit kipisuitsumik aporaattuarnerit pisartullu kipiluttunartorsiornermik naalliunnermillu pilersitsiuartut isigalugit itisuumik aliasuutigaavut – minnerunngitsumik nukiit aseruutaasut aammaarlutik saqqummeqqittalerneri nunat tamalaat akornanni pissutsinut innarliillutik innuttaasunullu amiilaarnartumik aqqutaluginnillutik. Ilisimalluarparput, qularinngilarpullumi, soorlu inooqatigiit Bahá’í-t assigiinngitsorpassuartigut takutittareeraat, namminneq qanorluunniit ilungersunartorsiortigigaluarunik Bahá’u’lláhp malinnittaasa avatangiisiminnut iluaallatsitsinissaq ikiuinissarlu neqeroorutigissallugu salliutittuartaraat. Taamaattoq inuiassuit tamarmiusutut isigalugit naapertuilluarnermik ilumuussutsimillu toqqammaveqarlutik namminneq atukkatik aaqqiiviginngikkunikkit, alianaraluaqisumik uppeqqajaasutut patajaqalutik ajornartoorfimmiit ajornartoorfimmut ingerlaartussaapput. Qinuvugut qanittumi Europami sorsunneqalernera pissutigalugu siunissaq pillugu ilikkagaqarfiussappat, tamanna eqqaasitsissutaajumaartoq nunarsuup ilumoortumik ataavartussamillu eqqissiviunissaata qanoq pisariaqarluinnartigineranut. Tunaartarisassatut toqqammavigisat Bahá’u’lláhp Nalimini kunnginut præsidentinullu tusarliussimasai, akisussaafferujussuarmillu qanga siunissamilu pissaanermik tigummisaqartunut pisussaaffiliinera, Allaataanit allaatigineqaqqaaramili aatsaat immaqa taama pisariaqarluinnartigalutillu naleqqutsigilerput. Bahá’í-nut Guutip Pilersaarutaa Annerusoq killissaanngitsoq pinngitsoortussaanngitsumillu siuariartortussaq - misilinneqaatinik tassanngaannartumillu allanngortoqartarnermik pilersitsisartussaq, taamaattoq inuiassuarnut naapertuilluarnermik, eqqissinermik ataasioqatigiilernermillu nassataqartussaq – tassaavoq Guutip Pilersaarutaanut Minnermut, uppertut maanna annerusumik sammisaqarfigisaasa iluaniittumi, siaartussaq. Inuiaqatigiit iluanni nalitsinni atukkat pillorluttut nukiup inuiaqatigiinnik piorsaasinnaassuseqartup Upperisap pigeriigaata aniguisinneqarnissaannik pisariaqartitsinerat nukinginnarluinnartuullunilu ersarilluinnarpoq. Maannamut suli, allatut ajornartumik, naalliuutit akornuserneqaatillu qilusoornartutut pissusillit nunarsuarmi naalliuutigineqaqqaarallassasut ilimagisariaqarparput; tamanna pissutigalugu pingaartissagissi qularinngilarput sooq Guutip qitornaasa paatsiveerunnermit ajornartoornermillu annertuumit aniguisitaaqqullugit ilungersortumik qinnussisarnitta tamarmik saniatigut, qamanngavik uummatitsigut Eqqissinermut Naalagaanerup Siunertaanut kiffartuussinissarsi pisariaqaqisoq pillugu iluatsilluarnissassinnik qinnussinitsinnik malitseqartarmat.

Sumiiffinni anguniagaqarfiusuni tamani Pilersaarummut tunngatillugu suliniutit pillugit sukkatsikkiartorfiusuni, decembarip 30-anni 2021-mi nalunaarutitsinni piginnaatsit nersortariallit eqqartukkatta inooqatigiit akornanni ineriartornerat takusinnaavarput. Inuiaqatigiit iluanni artorsaatissinneqarnerit assigiinngitsut atugaanerisa nalaanni, Abhá-p Kusanassusianik malinnittut pinertussusertik isumatussusertillu pillugu allaanerussutertik malunniutigiartuinnartariaqarpaat, pissuserissaarnikkut tunaartarinnittuunertik, toqqammavigisatut malittarisatik pillugit malittarinnittuunertik, ataasioqatigiinnissarlu anguniarlugu misigittartuunertik, pituttorsimanngissusertik qajassuussisuunertillu takutittarlugu. Ajornartorsiutit sakkortuut nalaanni piginnaatsit pissusilersornerillu immikkuullarissut uppertut takutittagaat pissutigalugit inuit amerliartuinnartut Bahá’í-nut saattuartarsimapput nassuiaateqqullutik, siunnersoqqullutik tapersersoqqullutillu, ingammik inuiaqatigiit iluanni inuuneq ulorianartorsiorfiulersimagaangat uippallernartullu siumut takorloorneqarsimanngitsut nalaanni. Taamatut maluginiarsimasatsinnik ilissinnik avitseqateqarnitsigut arajutsisimanngilarput inooqatigiit Bahá’í-t namminneq nunarsuarmi nukinnit suujunnaarsitsisunit aamma eqqorneqartartut. Taamatuttaaq ilisimaaraarput ikinngutit Guutip Oqaasianik siammarteriniarlutik ilungersornerat annertusiartuinnaraangat, nukiit illuatungiliuttut siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit tamanit tamaanit puttussortut sakkortusiartuinnartut aamma siumortarumaaraat. Misilinneqaatinut pinngitsoortussaanngitsumik takkuttussanut akiuunnissamut isumartik anersaartillu qajannaallisartariaqarpaat, ilungersuutimik innarligassaanngissusiat akornuserneqaqqunagu. Taamaattoq uppertut ilisimalluarpaat perluit suugaluartulluunniit siunerminniittut Siunertap tamaasa sapinngimmagit. Siunertap ingerlaarnermini perluit siumortakkani assigiinngiiaartut anigortuaannartarsimavai malissiornerillu qanoq ikkaluartut aqqutigisinnaasarsimallugit. Maanna killingusaamut nutaamut ingerlaalerpoq. Ajugaqanngitsup uppernasaaqqiineri tassaapput anorit tingerlaataannut isivitsitsillutik ingerlalluartitsisussat angusassaanullu ingerlaartitsisussat. Angeruserlu tassaavoq ingerlaarnerani najoqqutassaasoq, umiarsuup illernartup patajaatsumik nakimaatsumillu ingerlanissaanut qulakkeerisussaq. Qanortoq qilammi katersaarsuit ilaasussat tamaasa pilluaqqussummik tuniorarilikkit.

 

Windows / Mac