The Universal House of Justice

Ridván 2003

To the Bahá’ís of the World

Dearly loved Friends,

Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap ukiuata pingajussaa aallartittorlu siumukarneq annertusiartorpoq: angusat aatsaat taama annertutigisut ukioq manna naasorlu angusaasimasut qaammatini aqqaneq marlunni siuliinit angusaasimasunit annertunerusimaqaat. Siumukarnerup tamatuma kimitsisua Pilersaarutip tunngaviusumik sananeqaataasa imminnut aaqqiukiartornerannik pissuteqaannarani aammattaaq toqqissisimannginnerup anersaavata nunarsuarmik tamarmik aqqusaarinnittup sunniisarluni nikisitsisarneranik pissuteqarpoq.

Ingerlatsiveqarnikkut ukiup matuma nutaamik aallarnerfiata nalaani pisut pingaaruteqassutsimikkut nalorninartoqarlutillu unamminartuupput immikkooruteqarluinnartuullutillu. Ukiup qaangiuttup ingerlanera tamarmi nalorninartorsiorfiusunik paarlakaattuartunik nalaanneqarfiusimavoq naggataatigullumi tamanna Kangiani Qiterlermi sorsunnerup aallartinneranik kinguneqarpoq.

Tamatuma sunniutissai Aqqit Annersaata alannguani inuusut ineriartornissaannut pingaaruteqaannanngilaq, aamma allanngoriartorfiup nalaani ernisuttutullusooq

aalassassimaarfioqisup nunarsuarmiut imminnut qanilliartuinnartut ineriartornissaannut pissutsit tamakku pingaaruteqartuupput. Allanngoriartornerup tamatuma pitaruttarnera, annertussusia sumullu saattarnera pisariaqartumik siumut takorlooruminaatsuusimavoq. Ilami nunarsuarmi pissutsit iluanni allanngortarnerit qanoq sukkatigisimannginerpat! Tamakkua kingunerannik aporaannerup pisup taassumap maluginiartariaqakkamik Siunertap oqaluttuarisaanerata pileqqaarnerani nunami ineriartoqqaarfigisimasaani pisoqarneratigut, Bahá’u’lláh-p mianersoqqussutaanik matuminnga nutaamik eqqaasinneqarpugut “Nunarsuup Aaqqissuussaaneranit Nutaamit matuminnga annerpaamit sunnerneqarnermigut Nunarsuup oqimaaqatigiinnera pillukarsimavoq”. Ingammillu nuna Iraq, Bahá’í-ussutsip iluani kingornussimasatsinnut taama toqqaannartigisumik attuumassuteqartoq, pisut nalornisoornartut toqqaannartumik sunnersimagaat immikkut maluginiartariaqarpoq.

Akornusiisut tamakku, nunarsuarmilu pisut allat pissutaallutik, illua’tungaani ilimasutsitsilerput nunami Guutip Saqqummersitaata ukiuni qulikkaani ataatsini najorsimasaani, inooqatigiit Bahá’í-t najugaqartut iluatigineqaqisut naalliunnaqisumillu naqisimaneqartut oqaluttuarisaaneranni nutaamik pisoqalersoralugu. Aappatigullu pisut tamakku aamma Nunarsuaq Tamakkerlugu Qulingiluassaanik Ataatsimeersuarnissamut Upperisatta Nunarsuaq tamakkerlugu Qitiusoqarfiani piareersarnerit suujunnaarsissimavaat. Naak tamanna pakatsinaraluaqisoq nikalluutigisariaqanngilaq. Guutip Pilersaarutaa Anneq pilersaarutaata Minnerup perlaaraangagu, qularineqartariaqanngilaq piffissap ingerlanerani aqqutissaq Isumaginnittuusup ammarumaaraa Siunertaata akitsisitaasup soqutigisaanut periarfissanik qaammarissumik aqqutissiuisussaq.

Eqqissinerup Minnerup siaariartuaarnera ilutigalugu aporaannerup kingulliup matuma aliasunnerit, ersitsannerit paatsiveerunnerillu pilersitai nunarsuup nalorninartorsiortuarnera utertuartoq pillugu

naammagittaalliuutit narrutsassimanermillu misigisimanerit annertusissimavai. Nunarsuaq tamakkerlugu inuit ernumanertik naammaginnginnertillu maanna ima annertutigisumik akerliullutik takutittualerpaat allaat tamanna isiginngitsuusaarneqarsinnaajunnaarsimalluni. Akerliullutik takutikkumasaat malugeqqullutillu misigissutsit saqqummiuttagaat amerlasuutigut paatsiveerusimaarnermut uivernermullu akerliuffigisaraluannut ilaartuutaaginnartarput. Guutip ikinngutaannut maanna pissutsinut paatsuugassaanngitsumik nassuiaatissaqarpoq; annikilliornartut pakatsinerillu siaruaakkiartornerisa unamminartui pillugit kinguneqarluartumik iliuuseqarniarunik, Upperisap siumut takorluugai toqqammaviilu eqqaaginnassavaat. Ilinniutit tamakkununnga attuumassutillit itinerusumik paasisaqarfiginiarlugit ilungersorniarlik, Shoghi Effendip allagai The World Order of Bahá’u’lláh-miittut qimerloorniarlisigit, ingammik qulequttat makku: “The Goal of a New World Order”, “America and the Most Great Peace” aamma “The Unfoldment of World Civilization” qimerloorlugit.

Nunarsuaq aqqutissamigut uivernartukkut ingerlaartillugu, Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap ingerlasinnaanissaminut pisinnaassutsi angusimalereerpaa, allaat Bahá’í-tut inooqatigiiusugut angusassatta annerpaap, tassa amerlasoorsuakkuutaarluni isaasoqalernissaanut angusassap ingerlanneqarnissaanut alloriarnerit annertoorsuit tigusinnaalersimavagut. Upperisap nunarsuatta nunavittarsuani tallimani killiffik angusimasaa tamanna qiimmaallannartoq pillugu annerusumik januarip 17-ianili allagarisimasatsinni eqqartorparput; taanna qanimut qimerloorneqassasoq kaammattuutigaarput. Maanna sammisassat tamatumunnga tunngasut ataasiakkaannguit matumuuna kisimik pingaartitaralugit eqqaaneqassapput: nunani 179-ini nuna immikkoortortaqarfiliortiterlugu naammassineqarsimavoq; tassa siaruartiternissamut naggorissaavissat 17.000- it missaaniittut maanna piulerput. Immikkoortortaqarfinni tamakkunani ataatsimiiffiit isumalioqqissaarfiusartut aqutsivinni nunallu immikkoortuini ataatsimoorussamik eqqarsartaaseqalerlunilu iliuuseqartalernissamut pingaaruteqarluinnartut atortunngorsimapput; taakkua aqutsiviit inuillu ataasiakkaat iliuuseqarnissaannut kimittuumik ataatsimoorluni anersaaqartumik kaammattuuteqatigiinnermik pilersitsisimapput. Institut-eqartarneq siusinnerusumut naleqqiullugu suli malunnarnerusumik malunniuttalerpoq siammartiterinermut nukitorsaanermullu qanoq sunniuteqartuutiginersoq.

Pilersaarummut atatillugu suliarisat qitiusut ima angusaqarfiutigisimapput allaat siorna pisimasut qaangerneqangaarsimallutik. Tamatuma kinguneraa nunarsuaq tamakkerlugu ikinngutit amerliartuinnartut maanna ilinniartitsinermi aqutsinermilu sulineq aallutarilermassuk, tassuunalu takutillugu tatiginninnerup anersaava tuniluuttoq suli annertunerusumik iliuuseqalernissamut kimitsisuusoq. Inuusuttut meeqqallu suli aaqqissuussaanerusumik inooqatigiit suliniutaannut akuutinneqartalerput, Bahá’í-iunngitsullu misissueqatigiilluni katersuuttarnerni, qinoqatigiittarnerni meeqqanullu sammisaqartitsisarnerni peqataasartut amerlisimapput. Ilumut qiimmaallannaqaaq malugalugu Pilersaarut aallartimmalli piffissaq taama sivikitsigisoq qaangiutereeraluartoq sammisaqarfiit qitiusut taakku pingasut aallaqqaammut avinngarusimaneroqqaariarlutik maanna akulikitsumik sammineqarsimalermata amerlisimaqalutillu. Tamatumuuna takussutissaavoq inooqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu siassimasut aaliangiusimalluinnarlutik siornatigut nalisissaanngitsumik siumut ingerlaarlualersimasut.

Ukiumi qaangiuttumi Pilersaarutip ingerlannerani ineriartornermi malunniut tamanna suli sorlanikkiartuinnartillugu, ineriartornerit pingaarutillit allat ingerlalersimapput. Avataanut atassuteqartarneq eqqarsaatigalugu Nunarsuarmi Inooqatigiit Bahá’í-t ima suliaqarsimatigaat allaat maani eqqartussallugit amerlavallaalersimallutik, taamaattoq ataatsimut sunniutaa ima annertutigaaq ataatsimut eqqaasaqarfiginissaa qaangiinnarneqarsinnaanani. Suliniutit tamakku pingaarnersarisimavaat aprilimi kingullermi nunarsuarmi upperisarsiortut siuttuinut nalunaarusiatsinnut

tunngatillugu sulisimaneq. Tamanna inooqatigiinnut Bahá’í-nut nutaamik periarfissiisimavoq inuiaqatigiit akornanni sunniuteqarnerpaanut nunarsuarmi eqqissinissap anguneqarnissaata pisariaqartitai pingaaruteqartut suunersut ilisimatitsissutigissallugu.

Nunarsuarmi Bahá’í-nut Qitiusoqarfiup Tusagassiornermut Allaffeqarfiata ataqatigiissaarineratigut Nunallu Tamarmik Anersaakkut Isumasioqatigiiffiisa pilertortumik sulilluarnerisigut, nalunaarut taanna piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani nunarsuaq tamakkerlugu upperisarsiortut qullersaqarfiinut qaffasissortaannullu tunniussuunneqarpoq. Suliniutip tamatuma siunertaraa attuumassutilinnut kikkunnut tamanut ilisimatitsissutigissallugu qanoq upperisarsiortut siuttuisa upperisarsiorneq pillugu isummat pigiliutiinnakkat alapernaattariaqartigigaat, tamakkumi inuiassuit iluamik ingerlanissaannut ulorianaateqariartuinnarmata. Nalunaarummik tunineqarsimasut tigoreernerata kingorna amerlasuut qisuariaataat siulleq naapertorlugu malunnarpoq nalunaarut pimoorullugu sammineqartoq aammalu ilaatigut upperisarsioqatigiit assigiinngiiaat akornanni suleqatigiinniarnermi nalunaarut taanna isiginneriaatsimik nutaamik tunniussaqartarsimasoq.

Inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinerup iluani ingerlaaseq anguneqarsimavoq inooqatigiit Bahá’í-usut iluanni ineriartornerup avataanilu allanik suleqateqartarnermi aqutsiviit inuillu ataasiakkaat ilungersuuteqartarnerisa sunniutaat qanoq pingaaruteqartartiginersoq allaat takutillugu. Inooqatigiinnikkut Aningaasarsiornikkullu Ineriartortitsinermi Allaffeqarfik nalunaarpoq Pilersaarutip ukiuata aappassaani ineriartortitsinermik aallutaqartut Bahá’í-ussutsimik kiminneqarsimallutik suliaqalersimasut arfineq pingasut nutaat pilersinneqarsimasut, taakkulu qulequttat siammasissut makkua sammisarilersimavaat; arnat siuarsarneqarnissaat, peqqissuseq, narsaateqarnermut tunngasut, meeqqat ilinniartinneqartarnerat inuusuttullu piginnaanngorsarneqarnerat.

Nunami Iluartuutitami Bahá’u’lláh-p arabiamiusut allagaa Javáhiru'l-Asrár-imik taaguuteqarluni ilisimaneqartoq, tuluttuumut nutserlugu saqqummiunneqarpoq qulequtserlugu “Gems of Divine Mysteries” (“Tupinnartut guuterpaluttut sapangai”). ‘Akká-mi Bahá’u’lláh-p paarnaarussaaffigimasaata aserfallatsaalineqarnera naammassineqarpoq aammalu qaliani paarnaarussiveqarfiusimasup sinnera suliaralugu aallartinneqarsimavoq. Tulliani ilerfiartarnerup aallartinnissaanut oktoberimi 2003-mi pisussami ilerfiartartussat amerlassusii 150-iniit 200-nut amerlineqassapput.

Aammattaaq Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmi ingerlatsiviit suli ineriartortinneqarnissaasa ilungersuutiginerini malunniuteqarnerpaat ilagisimavaat Huqúqu’lláh-p ingerlatsivittut, Siunertap Assaanit ‘Ali-Muhammad Varqá-mit siulittaasutut ataqqinartumik siuttuuffigineqarluni, ineriartortuarnera. Silatusaartumik aallarniisarnermigut ilungersuuteqartuarnermigullu Dr. Varqá-p ikinngutit tamani tamaaniittut Huquqú’lláh-p inatsisaa pillugu ilinniartitariuarsimavai. Ukiut qulikkaat qaangiupput inatsit taanna nunarsuaq tamakkerlugu atuutilerneqarmalli, maannalu nunani nunallu immikkoortortaqarfiini tatigisaallutik suliaqartut ataqatigiissaarisussat pilersinneqarsimapput taakkulu ikiuuttuullutik sinniisullutillu kiffartortussanut amerliartuinnartunut ataqatigiissaaralutillu siunnersuisassapput. Inatsimmut kimittoorsuarmut tassunga ilisimasaqarneq maanna

siammarluarsimaqaaq ikinngutillu nunavissuarni tamani tamaani tunniusimasumik anersaaqarlutik qisuariartalerput, tatigisatullu suliallit neriupput tamanna inatsimmut tassunga tunaartarinninnermut pilluaqqusaanerit kuugaarumaartut neriorsuutigineqarsimasut pillugit suli misissuisimanngitsunut aamma attorneqaataajumaartoq.

Ukiut marluk qaangiupput nalunaarutigigatsigu Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmi illorsuaatit naatsiiviillu naammaginartumik ingerlanneqarlutillu aserfallatsaalineqassappata tamatumunnga aningaasanik immikkut pisariaqartitsisoqartoq, maannalu Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmut Aningaasaateqarfik pilersinneqarsimavoq. Aningaasat tassunga tunissutigineqartartut ukiumut pisariaqartitanut matussutissiisinnaanissaamut suli naapertuutilersimanngillat. Taamaattumik pisussaasutut misigisimasimavugut dollarsit millionit tallimat aningaasanut erniatigut isertitsiviliornissamut immikkut atortussatut aserfallatsaalinissamut atortussiatut immikkoortissallugit. Taamatut iliorsimavugut Nunarsuaq Tamakkerlugu Bahá’í-t Aningaasaateqarfiat ikiorsiullugu aningaasartuutaasut pisariaqartitat matussuserneqaqqullugit suliassaagaluillu nalinginnarmik aallutaqarfiusussaagaluit unitsiinnarallarlugit.

Nuannaarutigalugu nalunaarutigissavarput Chile-mi Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiup kissaateqarnera naapertorlugu Amerikap Kujataata Naalaffissuassaata Santiago-mi napparneqartussap isikkussaanut siunnersuusioqqusisimanerat naapertorlugu, nunarsuaq tamakkerlugu illussanik titartaasartunit ilusilersuisartunillu 185- init siunnersuutit tiguneqarsimammata. Sorliup qinerneqarumaarnera piffissanngorpat nalunaarutigineqarumaarpoq.

Ikinngutit asasat: qanittumi avinngarusimasumilu ineriartornerup tigussaalluinnartumik uppernarsaatissaqalernera qujamasuutigeqalutigu, Ukiunut Tallimanut Pilersaarutip – nalitsinni pisariaqartitanut tulluussakkamik Pilersaarusiaasup - iluani tunniusimallusi ilungersuutisi Naalakkatta tamanit Qutsinnersaasup kipisuitsumik ilissinnut uppernarsaaqqiiffigiumaarai qularinngilarput. Angusaqarfiginiarlugu nikallujuitsuunersi qanortoq nukinnik suli mattussaaqqagallartunik aniguisitsigili, Abhá-p Kusanassusiata saammaannera tunisineralu aqqutigalugu nunani tamani amerlasoorsuakkuutaarluni isaalernerup ingerlaarnera nukittoorsuarmik supisarluni siuartinneqaqqullugu.

- The Universal House of Justice