The Universal House of Justice

Ridván 2012

To the Bahá’ís of the World

Dearly loved Friends,

Ukiut untritillit matuma siorna, Ridvánip nalliuttorsiutigineqarnerani ullut aqqanilis-

saanni ualeq qiterpaaraalu, ‘Abdu’l-Baháp, inuit untritillit arlallit saavanni qeqartilluni sulisartup ulimaataa atorlugu Grosse Pointemi Chigacop avannaaniittumi issoq assallappaa. Taamani upernaakkut taamatut atoqqaartitsinissamut qaaqquneqarsimallutik najuuttut assigiinngiiaartunik tunuliaqutaqarput – ilaannaat taassagaanni makkuupput: Norgemiut, Indiamiut, Franskit, Japanimiut, Persiamiut, Amerikamilu nunap inoqqaavi. Soorlumi Naalaffissuassap suli ivertinneqanngikkaluarluni Naalakkap kissaataa unnuk taanna atoqqaarfissiortitsinermi oqaatigineqartoq eqquutitikkaa, illussaarsuit taamaattut tamarmik “inuiassuit naapittarfigissagaat” .. “inuiassuillu ataasiussusiat isaariaasa ammasut illernartuusullu iluannit avammut suaarutigineqassasoq”.

Taamani najuullutik tusarnaartut Ægyptenimissaaq Nunarsuattalu Kitaani Angalanera-

ta nalaani tusartut oqaasiisa inuiaqatigiinnut, taakku naleqartitaannut aallutariniagaannullu qanoq isorartutigisumik sunniuteqarumaarnissai iseriattuinnarmik siunersisimassavaat. Kiami, nalitsinni allaat, Bahá’u’lláhp Saqqummernera inuiaqatigiinnut siunissamiittunut qanoq sunniuteqangaartussaalluni siumut aalajangeriigaq oqaatigisinnaavaa takusimallugu taamaallaat ungasianiit aanngasissumik iseriusaartumillu? Kinaluunniit isumaqanngikkili atugartuussuseq ilinniutit guuterpaluttut aqqutigalugit takkuttussaq inuiassuarnullu siuarsaataasussaq maanna nunarsuarmi aaqqissugaanermut nalitsinni atuuttumut nalerisaataaginnartussaasoq. Taamaanngilluinnarpoq. Naalaffissuit Nunarsuup Kitaaniittut Pingaarnersassaasa ujarattaasa teqeqqussaat ivertereerlugu ullualunnguit qaangiuttut oqalugiarami ‘Abdu’l-Bahá oqarpoq “anersaakkut nukiit saqqummertussat kinguneqartitassaasa ilaat tassaavoq inuiassuit inooqatigiinnikkut aaqqissugaanermut nutaamut aaqqiukkiartulernissaat”. Oqaatsit tamakku, Naalakkallu (‘Abdu’l-Baháp) oqaatigisimasai amerlaqisut allat, inooqatigiit Bahá’í-t maanna ukiuni untritilinngortorsiuinerup nalaani saattagaasa, malunnartippaat nalitsinni inuiaqatigiit aaqqissugaanerata Ataatamilu takorluugaata tupinnangaartup nunarsuarmut tunniussimasaata akornanni isorartussuseq qanoq suli annertulluinnartiginersoq.

Ila, naak nunani tamaginni inuit ajunngitsumik siunertaqarlutik inuiaqatigiit iluanni

nersortariaqaqisumik pitsanngorsaaniarlutik ilungersuuteqartut ulapputeqaraluaqisut, takorluukkap taamaattup piviusunngortinnissaa amerlasuunut suli qaqiuminaalluinnartutullusooq ippoq. Inuup suussusianut tunngatillugit isiginneriaatsit nalitsinni apeqqusernagit ilumoortutut isigineqartartut, tamaginnillu tapersersorneqartaannartut, kukkusumik tunngaveqartuupput. Isummat tamakku anersaakkut aallerfissaq immikkooruteqarluinnartoq tarningup qaammarsarneqarsimasup kialuunniit aallerfigisinnaasaa naatsorsuutigineq ajorpaat; paarlattuanilli, inuiassuit kukkusarnerat utoqqassutissaqartinniartuarpaat, tamakkulu pissutaallutik tamaginni ullormiit ullormut ajornartoorluni tamaviaartutut misigineq annertusaannartarlugu. Tamanna pissutigalugu ilumoortoq tunngaviusoq tunngavissiunneqarsorisartakkamit eqqunngitsumit ikiariissitaartumit iseriattunngortinneqartarpoq.

Nunarsuarmi atukkat inuup anersaavata ilisarnarunnaarsinneqarsimaneranik pissuteqarput, piviusumik pissusianiiunngitsoq. Guutip Saqqummertittagaasa tamarmik siunertarisarpaat inuiassuit ilukkut qallikkullu inuunerannik allannguisussamik pilersitsinissaq. Allanngornerlu tamanna allaqquttussaanngitsumik pilersarpoq inuit amerliartuinnartut, peqqussutit guuterpaluttut katinngatigalugit, peqatigiillutik anersaakkut piginnaatsinik ineriartortitsileraangata, inuiaqatigiit iluanni allannguinissamik tunniussaqarumallutik. Soorlu issoq manngertoq Naalakkap ukiut untritillit matuma siorna assallakkaa, nalitsinni isummiussat aamma, naak aallaqqaammut allanngorsinnaanngitsutut isikkoqaraluarlutik, allaqquttussaanngitsumik aanngariartulissapput, “Guutillu saammaannerata upernaap sialuattulli nakkaaneratut” ... “paasinninnerup naasui ilumoortut” nutaajulluinnartut kusanartullu puttussuukkumaarput.

Guutimut qujamasuppugut, Oqaasia kimittooq aqqutigalugu ilissi – Aqqit Annersaata

innuttai – avatangiisit ilumoortumik paasinninnerup sikkerarfissai pilersitsiortorassigit. Allaat Upperisaq pillugu parnaarussaasimasut, unikkaarineqarsinnaanngitsumik pilliuteqartuarnertik unneqqarittuarnertillu aqqutigalugu “ilisimassutsip silatussutsillu naasoqqii” uummatini tapersersuisuni sikkerartimmatigik. Nunarsuaq tamakkerlugu, tarningit kajumeqalutik nunarsuaq nutaaq pilersinniarlugu ilungersuuteqarput tulleriissaaraluni iliuuseqartuarnikkut Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap piareersaatit atuutsilerniarlugit. Pingaaruteqartortai ima paasilluarneqarsimatigipput allaat maani eqqartoqqinneqarnissai pisariaqartutut isiginatigu. Qinnutigut Isumassuisup Tukkunersaasup alloriusaata saavani tassaapput Katersaarsuit Qutsinnerussaartumiittut tamassinnut minitaqaratik ikiuinerat atuuteqqullugu Pilersaarusiap ineriartortinneqarnerani tunniussaqartarnissinni. Iluunngarluta kissaatigaarput, ingammik ukiumi qaangiuttumi qanoq tunniusimatigalusi ilungersuuteqarnersi takoreerlutigu, misilittakkasi naapertorlugit ilisimalikkasi toqqammaveqarluartut suli annertusassagisi. Maanna tunuarsimaarnissamut pissutissaqanngilaq; amerlavallaat ullaakkut qaalerneq nutaaq suli siunersisimanngilaat. Kikkut allat ilissiunngikkuni nalunaarut guuterpaluttoq ingerlateqqissinnaavaat? “Guuti pillugu,” Bahá’u’lláhp Siunertaq pillugu erseqqissaavoq: “manna tassa ilukkut paasisimasaqassutsip pituttorsimannginnerullu, siumut takorluuisinnaanerup qiimmattarnerullu unammisarfiat, kikkulluunnit qimuttuminnik qimoriarsaassanngillat taamaallaat Naakkinnittup qimutsitsisui sapiitsut kisimik, taakku piussutsip silarsuaanut sumulluunniit imminnut qilerussaartissimasut.”

Bahá’í-t silarsuaat ingerlaartoq qimerlooraanni isigisaq ilumut qaamasoq kisimi isigi-

sassaavoq. Kialuunniit inuunerani tamanit qaffasinnerutillugu Pinngortitsisumut attaveqalernissamut allanut qaaqqusinissamut inuiassuarnillu kiffartuussiniarluni kissaateqartumi takuneqarsinnaapput anersaakkut nutarteriartornerup ilisarnaatai Ullut Nutaat Naalagaata tarninut tamanut pissarititai. Inooqatigiit Bahá’í-t inuusuttaminnik utoqqartaminnillu piginnaanngorsaaniarlutik, ikinngutiminnik suleqatigisaminnillu kikkut tamat atugarissaarnerulernissaat anguniarlugu suliniuteqartut anersaavanni inuummarissaataasumi takuneqarsinnaavoq inuiaqatigiit ilinniutinik guuterpaluttunik toqqammaveqartut qanoq ineriartorsinnaatiginersut. Eqimattakkuutaartunilu siuarluarsimasuni suliniutit Pilersaarusiap piareersaataanik naammattumik aqunneqareersuni, iliuuserisassallu ingiortigiillutik piumasaqaataat pingaartitarineqarlutik ingerlatsiviusuni, aqutsiviit ilusinikkiartuaartut takutikkiartorpaat, qanorluunniit aallaqqaammut aanngasitsigigaluarpat, Upperisap ingerlatsivii akisussaaffimminnut naammattumik atuitillutik inuit atugarissaarnissaat siuariartornerallu qanoq aqqutissiortigineraat. Taamaammat qularnanngeqaluni ersarippoq qanoq inuit ataasiakkaat, inooqatigiit aqutsiviillu ineriartonerat qanoq neriuuteqarluarnarluinnartiginersoq. Tamakkuli akimorlugit aamma qiimasungaarluta maluginiarparput taakku immikkoortut pingasut imminnut ataqatigiinnerminni saamalluinnassuseq taartigeeqatigiittarlunilu tapersersoqatigiinneq qanoq malunnartitsigineraat.

Paarlattuanillu nunarsuaq tamaat isigalugu sunniuteqaqatigiit pingasut imminnut ingiaqatigiissut uku - innuttaasoq, inuiaqatigiit taakkununngalu aqutsiviusut – akornaminni pissuseqartarnerisa takutippaat avissaartuunneq qanoq malunnartiginersoq inuiassuit aalassassimaarnaqisumik ikaarsaariartorfianni. Avissaartussaanngitsutut ataqatigiittariaqarnertik nangartarlugu pissaaneqarniuullutik imminnut nikittussaajunnarlutik tigguteqqapput naggataatigut pilussinnarfiusussamik. Ila ‘Abdu’lBaháp allakkamini oqalugiartarnerminilu amerlalluinnartuni inuiaqatigiit pilersussat eqqartugai allaalluinnassusii – tassanimi ulluinnarni attaveqaqatigiittarnerit suulluunniit, naalagaaffiit imminnut pissuseqartarneri tamarmik inuiassuit ataasiussusiat saaminniitittuassagaat eqqartortarmagu. Isuma taanna atorlugu attaveqaqatigiittarnerit Bahá’í-usunit ikinngutaannillu nunaqarfinni eqqaamioriinnilu tamani nunarsuaq tamakkerlugu naggorissarneqarpoq; taakku akornannit taartigeeqatigiinnerup suleqatigiinnerullu, ataqatigiinnerup asaqatigiinnerullu tipigissusia minguitsoq naamaneqarsinnaavoq. Taama ilimananngippasitsigigaluit akornannit inuiaqatigiit avissaartuuttut takornartarinngisatta paarlattuat malunnartoq appakaakkiartorpoq. Taamaalilluni ersarissiartuinnarpoq kinaluunniit akisussaassuseqartumik imminut malunnartinniaruni, silatusaartumik isumasioqatigiinnermut kikkut tamat pitsaasumik angusaqarnissaat anguniarlugu ingerlanneqartumi peqataassasoq, namminerlu isummiussap salliutinnissaanik ussernartorsiornissarigaluamut avinngarusimatilluni; Bahá’í-tut aqutsivik, peqatigiilluni kinguneqarluartumik iliuuseqarnissamik pingaartitsisoq, nakkutilliinissamik siunertaqanngilaq, paarlattuanik kaammattuineq naggorissaanerlu pingaartitarai; inooqatigiit namminneq ineriartornissaminnik akisussaaffimmik tigusiumasut aqutsivinnit pilersaarusiat piviusunngortinnissaannut ataasioqatigiilluni tunniusimalluinnarlunilu suleqatigiinnissap qanoq pingaarluinnartiginera siunerminniitittarpaat. Bahá’u’lláhp Saqqummernerata sunniinera aqqutigalugu pissutsit taamaattut pingasut imminnut ataqatigiinnerat kialaarnermik nutaamik, uummaarissutsimik nutaamik sunnerneqartarput; ataatsimoortikkunik, ilusilersuivissaq pilissaaq nunarsuarmi anersaakkut atugartuussutsip nutaap guuterpaluttumik isumataarnermik sunnerneqarsimaffiup ineriartorluni tukerfigiumaagassaanik.

Guutimit Saqqummersitap taassuma suliniut sunaagaluartorluunniit siumut aalajange-

riikkamik qaammarsartussaavaa, taakkunani tamani, inuiaqatigiinni peqatigiittarneq atatitsisoq nutaamik iluseqalersussaavoq; taakkunani tamani, nunarsuup inuit imminut qanoq pissusilersornissaannut assersuutissat ujartortassavaa. Ilissinnut isumaliutigeqquarput manna, maanna pissutsit atorneqartut tulluuppallaaqimmata, inuimmi kingullertigut pisoq taamaattoq oquttutullusooq pissuseqalersoq tiguartiffigisimaqimmassuk, tassa inuiassuit aningaasarsiornikkut ingerlanerat, tassani naapertuilluanngissuseq isiginngitsuusaaginnarlugu akuersaarneqartarpoq, tigumatunersuarlu ingasattoq iluanaarnerup ilisarnaataatut allaat naatsorsuutigineqartalerluni. Isummat ajorluinnartut taamaattut ima ititigipput, allaat takorlooruminaalluniluunniit qanoq inuup ataatsip tunaartariniakkat attaveqaqatigeeriaatsillu taamaattut ilorraap tungaanut saatsinniarlugit sunniuteqarfigisinnaanerai. Taamaattoq ileqqoqarpoq Bahá’í-usup ningorterluinnartariaqagaanik, soorlu aningaasat tungaasigut ileqqulersortarnermi peqquserluttuuneq, imalt. inoqatit allat aningaasatigut peqquserluffiginaveersaarnissaat atornerlunnaveersaarnissaallu. Guutimit peqqussutit unneqqarissumik tunaartariniaraanni, nammineq aningaasarsiornikkut pissusilersorneq Bahá’í-tullu uppertuuneq imminnut naapertuutissapput. Nammineq inuunerisamut Upperisap toqqammavii ilumoortuussusermut ingasaassiniannginnermullu tunngasut atuutilerneqarpata, tarneq kinaluunniit nunarsuup nammineq uuttueriaasia appaseqisoq qulaatingaarlugu toqqammaveqassaaq. Inuiassuit inooriaatsimik tunaartarisassaminnik ujaasikatallutik nukillaaqqapput; ilissinnut qiviarpugut kaammattuutigalugu inooqatigiinnik nunarsuarmiunut neriuuteqalersitsisussanik pilersitseqqullusi.

2001-imi Ridvánimut nalunaarusiatsinni eqqaavarput nunani amerlasoorsuakkuutaar-

lutik isaalerfissatut ima piareersimaffiutigisuni, nunagisanilu ima ilimanaateqarluarfiutigisuni Naalaffissuarnik pilersitsisoqassappat tamanna akuersaarumaarlutigu, taamaattoqarpallu tamanna Upperisap ukiuini Ilusilersorfiini ukiut pingaarutilimmik pisoqarfiusutut Tallimassaanni tamanna immikkoorutaassasoq. Nuannaarutigeqalugu maanna nalunaarutigissavarput Mashriqu’l-Adhkár-it marluk nunani marlussunni ivertinneqassasut, tassa Demokratisk Republik Congo-mi aamma Papua New Guinea-mi. Nunani taakkunani piumasaqaativut ersarissumik anguneqarsimapput, innuttaasullu akornanni periarfissiinernut Pilersaarutit maannamut atuuttut periarfissiissutigisaanni qisuariarnerit tupinnaannarsimapput. Maanna nunavissuarni Naalaffissuit nunngutaat Santiagomi naammassilermat, nunagisami Naalaffissuarnik pilersitsinissamut pilersaarusiulerneq qujamasunnartumik takussutissaavoq Guutip Upperisaata inuiaqatigiit iluannut pulagaluttualerneranut.

Alloriarneq ataaseq suli periarfissaavoq. Mashriqu’l-Adhkár, ‘Abdu’l-Baháp “nunar-

suarmi aqutsisoqarfiit pingaaruteqarnerpaat ilaat”-tut eqqaasaata Bahá’í-tut inooriaatsip immikkoortuinut marlunnut avissaartinneqarsinnaanngitsunut kattutsitsivoq: qinuneq kiffartuussinerlu. Taakku katinnerat Pilersaarutip inuiaqatigiit nappartinneqarnissaannik pingaartitsineranut naapertuuppoq, ingammik katersuulluni qinoqatigiittarnerup anersaaq naggorissoq pilersittagaa eqqarsaatigalugu, aammattaaq ilinniartitsineq inuiassuarnik kiffartuussinissamut piginnaaneqarnissamik pilersitsisoq. Qinunerup kiffartuussinerullu imminnut atanerat ingammik malunnarpoq Bahá’í-tut inooqatigiinni eqimattakkuutaani amerlilluarsimasuni uummaarissuusunilu, aammattaaq inooqatigiinnikkut pitsanngorsaaniarluni iliuuseqarnissamut pingaartitsiffiusuni. Taakku ilaat ilinniarnermik siammarteriffissatut toqqarneqarsimapput, ikinngutit inuusuttuaqqanut ingerlatsiviusuni eqqaamiuminni ilinniartitsisinnaasusiat annertusarniarlugu. Taamatut ingerlatsinerup ataavarsinnaanissaata peqatigiilluni ilikkagaqarniarluni katersuuttarnerit meeqqanillu ilinniartitsisarnerit ineriartornerat kingumut kimittaarpaa, soorlu taamaattoqarnera qanittumi malugisimagipput. Taamaalilluni allaat aallaqqaammut siunertarineqaraluartoq akimorlugu, ilinniartitsinermut siammartiteriffiup tamatuma annertusaanermik aalajaallisaanermillu suliaqarneq tamaat patajaallisarpaa. Pissutsit taamaammata eqimattakkuutaat tamakku iluanni ukiuni aggersuni ilimagineqarsinnaavoq najugarisani Mashriqu’lAdhkár appakaakkiartulersinnaasoq. Kusanassutsimut Qangarnisaangaartumut qujamasunnermik uummativut ulikkaaqqatillugit, qiimasungaarluta ilisimatitsissutigissavarput maanna Nunap Iluani Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit tallimat isumasioqatigalugit aallartissimaleratsigit najugarisami

Naalaffissuarmik pilersitsinissaq pillugu eqimattakkuutaaqarfiusuni ukunani: Battambang, Cambodia; Bihar Sharif, India; Matunda Soy, Kenya; Norte del Cauca, Colombia aamma Tanna, Vanuatu.

Mashriqu’l-Adhkár-it nunani marlunni najugaqarfiusunilu tallimani napparneqarnis-

saat pillugit tapersersuiniarluta Bahá’í-t Nunarsuarmi Qitiusoqarfianni Naalaffissuassat pillugit Aningaasaateqarfimmik pilersitsisimavugut suliniuteqarfiit taakku tamat iluaqutissaannik. Ikinngutit sumiikkaluartulluunniit kaammattussavagut pilliuteqarsuseqartumik pisinnaasatik naapertorlugit tapiissuteqartaqqullugit.

Suleqatigisavut asangaakkat: Ukiut untritillit matuma siorna issoq ‘Abdu’l-Baháp as-

saanit assallatserneqarsimasoq maanna nunani assigiinngitsuni arfineq marlunni assallatserneqalerpoq, tamanna tassaavoq ulloq illoqarfiit nunaqarfiillu Bahá’u’lláhp peqqusineranut naapertuilluni Naalakkap qinnuigineqarnissaa siunertaralugu illumik nappaaffissap pigaluttualernera. Taakkunannga Guutip Eqqaamaneqarnerata Ullaakkut Qaalerfii Qaamaneranik qinngorumaarput Nersorneqarneratalu erinaat avammut sianerumaarlutik.

- The Universal House of Justice