The Universal House of Justice
Ridván 2018
To the Bahá’ís of the World
Dearly loved Friends,
Kusanassutsip Pilluaqqusaasup Inunngornerata kingorna ukiut 200-t qaangiuttut nalliuttorsiutigineqarnerisa puigunaatsut akisunnerisa ataavartussat pileruttorfianni ilassivatsigit. Pisut taakku nalaanni kingornalu pisimasut eqqarsaatigalugit takusinnaavarput nunarsuaq tamakkerlugu inooqatigiit Bahá’ít maanna isigisavut, Pilersaarutip maannamut aallunneqartup nangittartussat arfinillit siulliata nalaanni aallartikkamilli, qanoq allanngorsimatiginersut. Suliassartik pillugu siusinnerusumut naleqqiullugu aatsaat taamak eqeersimaartigaat. Inooqatigiittut inuunermut ikinngutiminnik ilisarisimasaminnillu siusinnerusukkut nalisissaanngitsumik akuutitsinissaminnut piginnaaneqalersimapput; eqqaamiutik nunaqqatigisatillu ataasioqatigiissumik ilungersuuteqaqqullugit kajumissaartarlugit; anersaakkut ilumuussutsit iliuuseqarnikkut timitaliinissamut ataavartumik qanoq piviusunngortinneqarsinnaanersut oqaasertalersinnaalerlugit; tamanilli pingaarnertut, ilinniutit nunarsuarmik nutaanngortitsisussat pillugit oqaloqateqartarneq kisiat pinnagu, Ilinniartitsisorisimasartik Bahá’u’lláh pillugu eqqartuisarsimapput. Inuunera Naalliutsitaasimaneralu pillugu oqaatsit assigiinngitsorpassuit atorlugit inersimasut, inuusuttut meeqqallu oqaluttuartarsimapput uummatit kisissaanngiusartut attortarlugit. Tusartut ilaat Siunertaa pillugu paasiniaarusuttalersimapput. Allat suleqataarusullutik nalunaartarsimapput. Tarningillu ammasut amerlasuut kiminneqartarsimapput uppertutut allaat imminnut nassuerutigisarlutik.
Siuariartornerup ilisarnaataatut uuttuutissatut malunnaataalluartoq tassaasimavoq sumiiffinni arlalippassuarni Upperisap malugineqanngeqqaariarluni nunani arlalinni appakaakkiartulersimanera. Naalakkersuisuni siuttuusut isumaliorumatuullu siuttui pisortatigoortumik – allaat ilaatigut inuttut namminneq – nassuertalersimapput ilumut nunarsuarmi Bahá’u’lláhp takorluugai amigaataasut, Bahá’íllu ilungersuutaat nersortariaasut annertusarneqartariaqartullu. Nuannaarutigisimaqaarput Bahá’í-iinnaanngitsut Bahá’u’lláh Inuuneralu ataqqillugu eqqaaniarumasalermassuk – allaammi Bahá’íeqatigiit avataanni inissisimaffillit immikkut katersuuttarsimapput eqqaaniaaniarlutik. Sumiiffinni Upperisamut akerliuffiusuni, ikinngutit nanertisimasimanngillat; tupinnaannartumik pinertullutik nunaqqatitik namminneq ilumuussuseq suunersoq misissoqqullugu kaammattuisarsimapput, amerlasuullu nuannaarlutik nalliuttorsiornernut akuusarsimapput. Ukiunik 200-nngortorsiorfiit nalaat eqqumiitsuliornikkut killeqanngiusartumik kusanartumillu saqqummiussiviusarsimavoq, asanninneq aallaaviusoq pillugu kusanarluinnartumik nalunaajaatitut. Pisumut tamatumunnga inooqatigiit Bahá’ít periuserisimasaat aamma nalunaajaataavoq qanoq ukiut qulikkaartut marlussuit sinnerlugit maanna ingerlasut aallartimmatali, nunarsuaq tamakkerlugu Pilersaarusiat aallunneqarneranni ilikkakkat annertusitigisimanersut. Uppertoq tamatigut pilersitsisuusarsimavoq, inooqatigiillu peqatigiillutik ilungersuuteqartarsimapput, ikinngutillu nukik pilersitsisinnaassuseqartoq sakkugalugu pilersaarusiat aqutsivinnit piareersarneqarsimasut iliuuseqarfigisarsimavaat. Nalliuttorsiorneq pingaarutilik, ukiut untritilikkaat marlussuit qaangiussinerat, annertoorsuarmik kimitsisuusimavoq ukiunut untritilinnut tullinnguuttunut inooqatigiinnik nappaanissamut. Ukiut 200-t nalliussineqarnissaasa aappassaannut ingerlaarnermi naatsiigassat tamarmik nalliussinermi siullermi asanningaassuseqaqisumik ikkussuunneqarsimasut nikallujuilluni tamarmik inerisarneqassapput.
Pilersaarusiap maanna atuuttup ukiuisa aappassaanni, naak soorunami nunamiit nunamut ineriartorneq assigiiaartuunngikkaluartoq, nunarsuarmi sukumiisumik ineriartornissamut programmit amerlassusiisa 5.000-it affaat maanna nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat naapertorlugit anguneqarnissaat qanilliartorpoq, sulilu ingerlaavartumik ilaartorlutik. Pissutsit qaninnerusumik qimerluussagaanni inuit ataasiakkaat, nunaqqatigiit aqutsiviillu piginnaaneri ilippanaataallu neriulluarnartumik takutitsiviusalerput. Ukiunik 200-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerit takutippaat uppertut sumiikkaluartulluunniit ulluinnarni inuit eqqaamiorisatik peqatigigaangamikkit ilinniartitsinerup anersaavanik immersuisinnaasut. Suliniuteqarnerlu nunaqqatigiit eqqaamioriillu tusintillit arlallit akornanni annertusiartuinnartillugu, inooqatigiit uummaarissusillit taakkunani tamani pinngoralerput. Nunagisallu immikkoortuini angusaqarfissatut siunniussimasat taamatut aaqqissuussamik suleriaasillit najugaqarfinnut assigiinngitsunut toqqammaveqarluartumik siammariartuinnalerput – ineriartornerup ingerlaavartup alloriarfissaata pingajuannut ikinngutit anngussinnaalersillugit malunnartumillu ineriartorneqalersillugit. Tassaniipporlu Bahá’ít silarsuaanni ilinniarnerup killiffigisaa, ingammik innuttaasut assigiinngiiaartut Bahá’u’lláhp takorluugaanut qanilliartuinnarneranni amerlasoorsuakkuutaarlutik Bahá’ít suliniutaannut amerliartuinnartut akuujartuinnalerfianni, ikinngutit ilikkagaqarfissaraat qanoq inuppaat Aqqit Annersaata innuttaannut namminneq ilaasutut isigileriartorneranni upalungaarsimalissanerlutik. Sumiiffinni taamaattuni Upperisap ilinniartitsinikkut suliniutaat ileqqussat aalajangersimanerusut tunaartaralugit ingerlalersoq isigaarput, meeqqat ukiumiit ukiumut ajornaateqanngitsumik klassiniit klassinut ingerlaartalersut, inuusuttuaqqallu anersaakkut nammineersinnaalernissaat pillugu programmit tutsuiginartumik iluatsittumillu kingoraartaattalernerisigut. Sumiiffinni taakkunani institutit sungiusarfiit meeqqat inuusuttuaqqallu amerliartuinnartut anersaakkut ileqqussakkullu pissarsinartumik nukittorsaataasumillu ilinniartitaanissaat qulakkeerniarlugu inunnit isumalluutissat naammattut pigilernissaat ilikkariartorpaat. Sammisaqarfinnut toqqammaviliisussanut taamaattunut peqataasarneq innuttaasut kulturiannut ima toqqammaveqarsimalertigaaq allaat inooqatigiit akornanni inuunermut pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigineqaleriartorluni. Inuit namminneq ineriartornissaminnik isumaginnilersut akornanni uummaarissuseq nutaaq pilersarpoq, inuiaqatigiit iluanni nukinnit eqissunnermik ilatsiinnarnermillu pilersitsisartunit soriagassaajunnaalersarlutik allaat. Timikkut anersaakkullu siuariartornissaq ilusinikkiartulersarpoq. Inuiaqatigiit iluanni piviussuseq nutarterluni allanngoriartulerpoq.
Ikinngutit iluatinnartusi, ilumut maanna piffissanngorpoq Tamanit Asaneqarnerpaamut qujamasunnissamut. Kajumittuunissamut pissutissarpassuaqarpugut. Taamaattoq aamma suliassap sinneruttup annertungaassusia arajutsisimanngilarput. Soorlu siusinnerusukkut oqaatigigipput, tunngaviusumik nunap immikkoortuani anguniagaqarfissatut toqqagaasimasuni untritilippassuarni uppertut amerliartuinnartut akornaminniittut peqatigalugit ataavartumik ineriartornerup siuarsarneqarnissaanut piginnaanngorsaanissamillu aallussisussanik saqqummerartoqartariaqarpoq, piginnaatsimikkut iliuusissallu pillugit isumaliutiginnillutik malinnissinnaassusilinnik, misilittakkatillu aqqutigalugit ilikkarsinnaassuseqartunik. Sumiiffinni tamani inunnik ataasiakkaanik sunniuteqarsinnaassusilinnik makisitsillutillu ingiallortaasinnaasunik – nunap immikkoortuani anguniagaqarfissatut toqqagaasimasup iluaniinnaanngitsoq, eqqaamioriilli nunaqqatigiillu aamma iluanni – tamanna unammillernartuuvoq annertoorsuaq pisariaqarluinnartorlu pinngitsoorsinnaanngitsoq. Taamaattoq taamatut pisoqaraangat inerneri nalunarneq ajorput.
Upperisami aqutsiviit pisariaqartitaq annertooq tamanna isumaliortarnerminni saaminniitikkaat isigatsigu sumik isumajunnaartaraagut, siuariartornerup nassataanik paasisat kinguneqarluartussamik tamanut siammasissumik attuuttussianngorlugit aaqqissuuttarmatigik. Peqatigitilluguttaaq misilittakkat annertusiartuinnartillugit nunagisami, nunap immikkoortortaqarfiani nunaqarfinnilu aqutsisoqarfiit assigiimmik piginnaaneqalersarput alisinnerusumik sammiveqalernermik. Inooqatigiit iluanni ineriartornermi tamanut akuulersarput, allaat inuit pisortatigoortumik ilaasortanngorsimanngikkaluilluunniit atugarissaarnissaat pillugit isumassuisarlutik. Institutit ineriartortinnerisa kingunerinik innuttaasut siuarsarneqarnissaat sunniutissanik pingaarutilinnik itisuunillu nassataqartussaq siunerminniitillugu, institutit sungiusarfiit qanoq nukittorsarneqassanersut immikkut eqqumaffigisarpaat. Pilersaarutillu pisariaqartitaasa inooqatigiinnit ukkatarineqartariaqassusiisa ataavartinneqarnissaa siunerminniitittuinnarpaat, ikinngutillu amerliartuinnartut annertunerujartuinnartumik ataasioqatigiittuinnaqqullugit kaammattugaralugit. Unneqqarillutik aqutisivikkut aningaasaqarnikkullu ataqatigiissaakkamik aaqqissuussat akisussaaffeqartumik pitsanngorsartuarpaat, Upperisap siammariartornera patajaallisarneralu qajannaatsumik toqqammaveqartuusinnaaqqullugu. Tamakkunani tamani inooqatigiit iluanni atukkat pisuttorsartarpaat anersaakkut nukiit kimittuut appakaassorsinnaaleqqullugit.
Najugarisami peqatigiit ineriartornerat annertusiartortillugu, ikinngutit piginnaatsit nutaat ineriartortissimasatik nunaqqatimi akornanni atukkatigut pitsanngorsaanissamut atortarpaat, kajumissuseq ilinniutinik guuterpaluttunik ilinniarnerminni pigilersimasartik atugaralugu. Suliniutit sivikitsumik sivisussusiligaasartut amerlisimaqaat, sammisat pisortatigoornerusut isorartunerulersimapput, maannalu ineriartortitsinissaq siunertaralugu kattuffiit Bahá’íussutsimit isummersorneqarsimasartut ilinniartitaanermik, peqqissutsimut tunngasunik, nunalerinermik allanillu sammisaqartut amerlisimapput. Inuit ataasiakkaat akornanni nunaqqatigiillu inuunerisa iluanni pissuserisakkut allanngorsimanerit nassatarisaat ersarissut aqqutigalugit ilisarnavissumik Bahá’u’lláhp Siunertaani nukik inuiaqatigiit iluanni nappartitsisussaq eqeeriartulersoq malunnarpoq. Tupigisassaanngilaq taamaammat inooqatigiit iluanni iliuuseqarnernit taamaattunit – annikikkaluarpata imartugaluarpataluunniit, sivikikkaluarpata sivisunerugaluarpataluunniit – inooqatigiit Bahá’ít nunat tamalaat akornannut tunngassutilinnut allattoqarfiinit inuiaqatigiit iluanni nalinginnarmik oqallisigineqartunut peqataanissamut annertunerujartuinnartumik iliuuseqarniarlutik akuuniarlutillu isummersortalersimapput. Tamanna tassaavoq Upperisap iluani suliat ilaat pingaarutilik ajunngitsumik aamma siuariartorsimasoq. Nunagisap iluani inuiaqatigiit iluanni qulequttanut pingaartinneqartartunut isumalittullu isigineqartartunut oqallinnermut – s.i. angutit arnallu naligiinnerat, nuttarnerit akuunerulersitsinerlu, inuiaqatigiit iluanni nutaanngoriartornermut inuusuttut sunniisinnaassusiat, upperisarsiornikkut akaareqatigiilluni inooqatigiinneq, allanullu - akuulluni isummanik tunniussisarneq patajaannerujartuinnarpoq, piginnaaneqarnerusumik paasisimasaqarnerusumillu toqqammaveqarnerusumik aallunneqartalerluni. Aamma sumiluunniit najugaqaraluarunik, suligaluarunik ilinniagaqaraluarunillu, uppertut qanorluunniit ukiullit aamma qanorluunniit tunuliaqutaqartut oqallinnernut aalajangersimasunut kimilimmik tunniussaqartalerput, avatangiisiminnullu malunnartittalerlugu isiginneriaaseq aalajaatsumik pissusilik Bahá’u’lláhp Saqqummernerata isorartoorsuup nassatarisaa.
Oqallittoqartillugu Upperisap sumiiffinni assigiinngitsuni isiginneriaasia siammarneqarsimaqaaq ingammik internetimi pisortatigoortumik Upperisap saqqumiffiatigut, nunagisamilu Bahá’ít nittartagaat amerlasuut aqqutigalugit, nittartagarlu Bahai.org aqqutigalugu iserfissat tassunga attuumassuteqalersimasut ilanngussorneqarmata. Tamanna Siunertap siammarterneqarnissaanut illersorneqarnissaanullu nalilerujussuuvoq. Ullut ikittuinnannguit ingerlanerini isiginnaartut amerlasoorujussuit Upperisaq pillugu paasissutissat peqqissaarullugit katersorneqarsimasut qimerloorsinnaalersimavaat ukiunik 200-nngortorsiornermut atatillugu nittartagaliortoqarmat ataatsikkut oqaatsit assigiinngitsut qulingiluat atorlugit, maannalu taanna aamma allisarneqarsimavoq nunat assigiinngitsut tassunga ilanngussormata, nalliuttorsiornerit assigiinngiiaarsimaqisut tunuliaqutserlugillusooq. Maannattaaq nittartagaq Bahá’ítut atuagaasivissuaq innersuutitalik pilersaarusiorluarneqaleruttorpoq, tassani issuakkat siusinnerusukkut nutserneqarsimanatillu saqqummersinneqarsimanngitsut aamma Allakkanit Illernartuneersut piffissap ingerlanerani internetikkut saqqummersinneqartalissallutik. Aammattaaq Bahá’u’lláhp ’Abdu’l-Bahállu Allagaat atuaganngorlugit tuluttuumut nutsikkat ukiuni aggersuni saqqummersinneqalersaarput.
Santiagomi Chilemi, Battambangimilu Cambodiami Naalaffissuit atoqqaarfissiorneqaqqammersut kingulliit aaqqissuussamik eqiteruffiulersut ilagaat kajumigineqaqisut, Upperisap sumik toqqammaveqartuuneranik nunagisani taakkunani naaralaartitsivittut atuutilersimasut. Sulilu amerliartortussanngorput. Nuannaarutigeqalugu nalunaarutigissavarput Colombiami Norte del Caucami Naalaffissuassap atoqqaartinneqarnissaa juuli qaammat pisussanngormat. Naalaffissuittaaq nutaassat allat sanaartorneqalernissaat qallilluinnarput. Vanuatumi sanaartornissamut akuersissutissat pissarsiarineqalerput. Indiami aammalu Demokratisk Republik Congomi suliaq imaannaasimanngeqisoq piumasarpassuaqarsimasorlu aqqusaaqqaarlugu kiisami iluatseqisumik nunaminertamik pissarsiffiusimavoq. Naw-Rúzimi Papua New Guineami nuna tamakkerlugu Mashriqu’l-Adhkárissap ilusissaata saqqummiuteqqaarnerata qiimasuutigineqarnera suli qaangiuterianngitsoq Kenyami Naalaffissuassap ilusissaa aamma saqqummiunneqarpoq. Pisut tamakku nalaanni Mashriqu’l-Adhkár ingerlatsivittut pillugu nalunaarusiaq allagaatinik katersanik imaqartoq, qanittumi Misissuisarfitta katersorlugulu piareersarsimasaa saqqummeqqammersoq, nunaqqatigiit akornanni qinoqatigiittarnerup pingaassusianik paasisaqarluarnerulernissamut kaammattuutaassasoq qularinngilarput. Tassami kiffartuussillutik suliaqarnerminni, ingammik akulikitsumik qinoqatigiinniarlutik katersuuttarnermikkut, Bahá’ít sumiikkaluartulluunniit siunissami Naalaffissuassat anersaakkut toqqammavilersugaraat.
Ukiut pingasut amiakkuinnanngulerput suliniut ukiut untritillit sisamararterutaannik sivisussuseqarsimasoq 1996-imi aallartinneqartoq ataasiinnarmillu anguniaqartoq aallartinneqarmalli: tassa amerlasoorsuakkuutaarlutik isaalersussat pillugit suliamut annertuumik siuarsaanissamut suliniut. Riḍván 2021-mi Bahá’u’lláhp malinnittaasa Pilersaarusiaq ukiumik ataasiinnarmik sivisussusilik ingerlatissavaat. Ukiup ataatsip naakkaluaqaluni ilippanaatinik ulikkaartup Pilersaarutit arlaqartut siaangasutut ittut aallarnisarfigissavai Siunertap ingerlaarfiata Bahá’ít Ukiuisa untritilikkaartut pingajuannut appakaaffissaat. Ukiup pisussanik pingaarutilissuarnik pisoqarfiusussap ilaatigut imarissavaa nunarsuarmi Bahá’ít immikkut ’Abdu’l-Baháp toqukkut qimagunnerata ukiut untritillit qaangiunneri eqqaaniarlugit Bahá’ít Nunarsuarmi Qitiusoqarfianni katersuunnissaq, tassungalu Nunat Tamakkerlugit Anersaakkut Isumasioqatigiiffinnit Nunallu Immikkoortortaannut Siunnersuisoqatigiinnit sinniisussat qaaqquneqassapput. Taamaattoq tamanna aallarniutaannaassaaq uppertunut ukiuni qulikkaartuni tullinnguuttussani pisussanut piareersarfissatut. Januaari qaammat takkuppat Naalakkap (’Abdu’l-Baháp) Kingornussassiuinerata Testamentiatalu pisortatigoortumik tusarliullugu atuarneqaqqaarneqarfiata ukiunik untritilinnik qaangiunnerata nalliussineranut atatillugu Nunami Illernartuutitami ataatsimeersuartitsinikkut malunnartinneqassaaq Nunavissuarni Siunnersortit taakkulu Ilinniartitsinissamut Illersuinissamullu Ikiortaat tamaasa katersuutsinnerisigut. Oqaluttuarisaanitsinnut immikkoorutilimmik taamatut marlussoriarluni katersortitsisoqarneranit anersaakkut nukik pilersinneqartoq Guutip ikinngutaannut nunani sumiluunniit najugalinnut ingerlateqqinneqassaaq. Tamanna siunertaralugu qaammatini tulliuttuni nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuartitsisoqartassaaq, Ukiumut Ataatsimut Pilersaarutip pilersussap ukiuni arlalinni suliniuteqarfiusussap aallarnisaatissaanik.
Tassa Naalakkap (’Abdu’l-Baháp) Pilersaarusiaata Guuterpaluttup iluani pisussaq nutaaq pitarukkaluttualerpoq. Sulili pisussaq pissanganarlunilu qaninnerusoq siuninnguatsinniippoq. Bábip Inunngornerata ukiunik 200-nngortorsiutigineqarnissaa maanna ukiup aappaa avillugu qaangiuppat pisussanngortoq. Piffissap tamanna Upperisatta Inuunini Akigalugu Kalerriiartortuata immikkut sapiilluinnartuusimaneranut eqqaaniaaviussaaq, Ajoqersuineratami pissanganarluinnartup inuiassuit oqaluttuarisaanermut nutaamut ajassimavai. Naak ukiut taakku nalitsinniit ukiunik untritilinnik marlunnik nikingagaluartut, inuiaqatigiit Báb-ip saqqummerfiisa nalaannisullu naqisimanninnerup misinnarnera eqqarsaatigalugu, inuppassuillu tarnikkut ilisimasaqarusullutik akissutissanik nassaarusullutik qilalersut suli atuupput. Qanoq tulluuttumik ukiut 200-t qaangiuttut nalliussineqarsinnaanersut eqqarsaatigissagaanni, ilisimavarput nalliussinerit taakku namminneq immikkorluinnaq pissuseqartussaasut. Ukiullu 200-nngortorsiuilluni nalliussinerit qaangiuteqqammersut eqqarsaatigissagaanni naatsorsuutigaarput nalliussinissat tullinnguuttut siuliminnik annikinnerunatillu akuutitsinissaq eqqarsaatigalugu minnerussanngitsut. Pisussat nunaqqatigiit, illoqatigiit uummatillu tamarmik qilanaarlutik pilerisullutillu ilimasulluarfigiumaaraat qularisassaanngilaq.
Qaammatit aggersut aamma eqqaaniaaffiusussaapput Bábip malinnittaannut qunusuitsunut – arnat angutillu sapiitsut uppernermikkut assissaqanngitsumik pilliuteqartumillu takutitsisarsimasut Siunertap oqaluttuarisaanerata allattorsimaffianni naassaanngitsumik eqqaamaneqartussat. Ersisuillutik, tunniusimalluinnarlutik, sumulluunniillu pituttorsimanatik taamaallaat Guutimut, iliuuserisimasaat kimulluunniit taakku suliaannik paasinnilersimasumut tupigusutsitsisussaapput. Uissuumminanngitsuunngilarlu løvitut uummatillit taakku amerlasuut qanoq inuusussimatigissusiat oqaluttuarisaanermut aanngartussaanngitsumik sunniuteqartussamik iliuuseqaramik. Piffissami aggersumi qanortoq taakku maligassiuisuunerat uppertunut tamanut sapiissusermik tunniussisuugili – ingammik inuusuttunut, aammaarlutik eqeersaaqataaffissamut matumunnga siuttuusussatut aggersarneqartunut allamillu siunertaqanngitsumut taamaallaat nunarsuarmik nutaamik ilusilersuinissamik.
Tamanna tassa neriuuterput ersarilluinnarlunilu qaammaarissoq. Nangittussatut tulleriissaakkat arfinillit Riḍvánip matumap ukiunillu 200-nngortorsiorluni nalliuttorsioqqinnissap akornanniittuni – ilumut Pilersaarusiap maanna ingerlasup ukiuini sinneruttuni pingasuni – qanortoq asanninneq tamanik pitaasoq tamanillu akimuisoq Bábip malinnittaasa qaamaneq guuterpaluttoq siammassallugu kimitsisigisimasaat, ilissinnuttaaq nersortarialissuarnik iliuuseqarnissassinnut kimitsisuugili. Qilammiorpaluttumit ikiugaanissamut tigusisuujumaaqqullusi Alloriusap Illernartup saavani qinuvugut.
- The Universal House of Justice